Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala, Timo Tokola. (2009). Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puustotunnusten koealatason estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6333. https://doi.org/10.14214/ma.6333

Original keywords: metsäsuunnittelu; numeeriset ilmakuvat; metsien inventointi; tutkakuvaus; E-SAR; Landsat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin korkearesoluutioisen E-SAR-tutkakuvan tarkkuutta koealatason metsikkötunnusten estimoinnissa. E-SAR-tutkakuvaukset suoritettiin syksyllä 2000 ja keväällä 2000 ProSmart II -projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia tuolloin suunnitteilla olleen TerraSAR-X-satelliittisysteemin potentiaalisia sovellusalueita. Metsikkötunnusten estimointi tehtiin käyttäen ei- parametrista k:n lähimmän naapurin (k-nn) -menetelmää ja tarkkuuden arviointi ristiinvalidiointi-menetelmällä. Estimoituja metsikkötunnuksia olivat kokonaistilavuus, puulajikohtaiset tilavuudet ja osuudet, pohjapinta-ala, keskipituus ja keskiläpimitta. E-SAR-tulkinnan tarkkuutta verrattiin numeeristen ilmakuvien sekä keskiresoluution optisen aallonpituusalueen Landsat ETM -satelliittikuvien tarkkuuteen. Maastoaineistona käytettiin 199 relaskooppikoealaa. E-SAR-estimoinnin suhteelliset RMSE-arvot olivat parhaimmillaan kokonaistilavuudelle, keskiläpimitalle, keskipituudelle ja pohjapinta-alalle 44,8 %, 27,8 %, 27,5 %, 38,3 %. Vertailuaineistona olleille numeerisille ilmakuville vastaavat suhteelliset RMSE-arvot olivat 49,3 %, 25,6 %, 26,5 % ja 40,6 % ja Landsat ETM -kuville 58,3 %, 38,5 %, 34,5 % ja 46,9 %. E-SAR-tutkakuvat toimivat parhaiten kokonaistilavuuden estimoinnissa, jossa niiden tuottama estimointitarkkuus oli huomattavasti sekä ilmakuvaa että Landsat ETM-kuvaa tarkempi. Keskiläpimitan, keskipituuden ja pohjapinta-alan estimoinnissa E-SAR-tutkakuvat sekä numeeriset ilmakuvat tuottivat suurinpiirtein yhtä tarkan tuloksen, joka oli kuitenkin huomattavasti Landsat ETM -kuvaa parempi. Puulajien tilavuuksien ja osuuksien osalta numeeriset ilmakuvat tuottivat E-SAR-kuvia tarkemman estimointituloksen.

Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Karjalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 23010, Katsaus

Lauri Korhonen, Kalle Kärhä, Matti Maltamo, Jukka Malinen, Juha Hyyppä, Harri Kaartinen, Janne Toivonen, Petteri Packalen, Matti Koivula. (2024). Kaukokartoitus ja metsäkoneiden sensorit metsien monimuotoisuusindikaattorien seurannassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 23010. https://doi.org/10.14214/ma.23010

Original keywords: biodiversiteetti; hakkuukoneet; metsäkoneet; luonnon monimuotoisuus; metsänarviointi; laserkeilaus; droonit

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, millaista metsien monimuotoisuutta kuvaavaa tietoa voidaan saada nykyaikaisen kaukokartoitus- ja sensoritekniikan avulla. Käsittely keskittyy Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, missä metsät, ilmasto-olot ja teknologiset valmiudet sekä käytetyt teknologiat ovat samankaltaisia. Laserkeilaimia ja kuvantavia monikanavasensoreita voidaan asentaa monenlaisille liikkuville alustoille: satelliitteihin, lentokoneisiin, drooneihin ja metsäkoneisiin. Mitä lähempää kohdetta havainnoidaan, sitä tarkempaa tietoa saadaan, mutta sitä pienempi on myös kerralla havainnoitu pinta-ala. Yleisesti käytetyistä monimuotoisuuden indikaattoreista suurikokoisten säästöpuiden määrää, puuston eri-ikäisrakenteisuutta ja vesistöjen suojavyöhykkeitä voidaan havainnoida suhteellisen luotettavasti Suomessa laajalti saatavilla olevilla lentolaserkeilausaineistoilla. Lahopuun ja vähälukuisten puulajien, kuten haavan (Populus tremula L.), tunnistaminen onnistuu tällä hetkellä esimerkiksi droonien avulla pienille alueille kerrallaan, mutta riittävän tarkan tiedon saaminen suuralueille vaatii nykyistä tarkemman tekniikan käyttöönottamista lentokoneilla tehtävissä kartoituksissa. Tietyille eläin- ja kasvilajeille sopivia elinympäristöjä voidaan kartoittaa suuriltakin alueilta, mutta esimerkiksi pintakasvillisuudesta ei käytännössä vielä saada riittävän tarkkoja suoria havaintoja. Kaukokartoitus soveltuu kuitenkin hyvin maastoinventointien kohdentamiseen oikeisiin paikkoihin. Metsäkonetietoa hyödyntämällä on mahdollista dokumentoida hakkuissa tehdyt tekopökkelöt ja säästöpuuryhmän tai muun käsittelemättömän alueen, esimerkiksi vesistön tai pienveden suojavyöhykkeen, avainbiotoopin, suojeltavan alueen tai riistatiheikön ympäriltä hakatut rungot. Hyödynnettäessä metsäkonetietoa metsäluonnon monimuotoisuuden mittaamisessa ja seurannassa tärkein asia juuri nyt on parantaa hakkuukoneen hakkuulaitteen sijaintitiedon tarkkuutta anturoimalla hakkuukoneen puomi. Tulevaisuudessa tavoitteena on oltava automatisoitu metsäluonnon monimuotoisuuden mittaaminen ja dokumentointi puunkorjuuoperaatioiden yhteydessä, mikä edellyttää metsäkoneen sensorointia. Tarkan, automatisoidun monimuotoisuustiedon tuottaminen metsäkoneissa olevilla sensoreilla on todennäköisesti mahdollista toteuttaa tällä vuosikymmenellä. Yhteenvetona kaukokartoitus- ja sensoritekniikka mahdollistaa tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä tarkemman metsien monimuotoisuutta kuvaavan tiedon keräämisen myös suuralueilta. Tarkimpaan lopputulokseen päästään yhdistämällä useista eri lähteistä peräisin olevia tietoja.

Korhonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-9352-0114 Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi
Kärhä, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: kalle.karha@uef.fi
Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-9904-3371 Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi
Malinen, Metsäteho Oy, Vantaa https://orcid.org/0000-0002-5023-1056 Sähköposti: jukka.malinen@metsateho.fi
Hyyppä, Paikkatietokeskus FGI, Espoo https://orcid.org/0000-0001-5360-4017 Sähköposti: juha.coelasr@gmail.com
Kaartinen, Paikkatietokeskus FGI, Espoo https://orcid.org/0000-0002-4796-3942 Sähköposti: harri.kaartinen@nls.fi
Toivonen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-1319-3035 Sähköposti: janne.toivonen@luke.fi
Packalen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-1804-0011 Sähköposti: petteri.packalen@luke.fi
Koivula, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-6415-4904 Sähköposti: matti.koivula@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 5918, Tutkimusseloste

Ilkka Korpela, Hans Ole Ørka, Matti Maltamo, Timo Tokola, Juha Hyyppä. (2010). Laserkeilainperustainen puulajiluokitus – puu- ja metsikkötekijöiden, opetusaineiston koon, laserintensiteetin normalisoinnin sekä keilainmallin vaikutus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5918. https://doi.org/10.14214/ma.5918

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ørka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Yksityiskohtainen metsävaratieto

artikkeli 5888, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto

Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä. (2014). 3D-tiedosta lisäarvoa kaupunkien vihersuunnitteluun sekä katu- ja puistopuiden hoitoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5888. https://doi.org/10.14214/ma.5888

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tanhuanpää, Sähköposti: topi.tanhuanpaa@helsinki.fi
Kankare, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Raisio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sulander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5883, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto

Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Juha Hyyppä. (2014). Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen – kohti täsmämetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5883. https://doi.org/10.14214/ma.5883

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Luonnonvarariskien hallinta

artikkeli 6299, Tieteen tori|Luonnonvarariskien hallinta

Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2015). Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli 6299. https://doi.org/10.14214/ma.6299

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Honkavaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6298, Tieteen tori|Luonnonvarariskien hallinta

Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2015). Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli 6298. https://doi.org/10.14214/ma.6298

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kankare, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Niemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6339, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä, Juha Hyyppä. (2009). Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6339. https://doi.org/10.14214/ma.6339

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vastaranta, Sähköposti: mikko.vastaranta@helsinki.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kaartinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6338, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Juha Hyyppä, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Markus Holopainen, Paula Litkey, Hannu Hyyppä, Sanna Kaasalainen. (2009). Lasermittauksiin perustuva biomassamuutosten ja metsätuhojen seuranta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6338. https://doi.org/10.14214/ma.6338

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hyyppä, Sähköposti: juha.hyyppa@fgi.fi
Lyytikäinen-Saarenmaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Litkey, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kaasalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6337, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Eetu Puttonen. (2009). Yksittäisten puiden mittaus ja muutosten seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6337. https://doi.org/10.14214/ma.6337

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hyyppä, Sähköposti: juha.hyyppa@fgi.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Puttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6336, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2009). Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6336. https://doi.org/10.14214/ma.6336

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsätieto ja sähköiset palvelut

artikkeli 10253, Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut

Jiri Pyörälä, Tapio Räsänen, Jarmo Hämäläinen, Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jussi Peuhkurinen, Jaakko Repola, Harri Mäkinen, Juha Hyyppä, Markus Holopainen. (2019). Puuston laatutunnusten mittaus ja mallinnus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10253. https://doi.org/10.14214/ma.10253

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pyörälä, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: jiri.pyorala@helsinki.fi
Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: tapio.rasanen@metsateho.fi
Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi
Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi
Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tomi.karjalainen@uef.fi
Peuhkurinen, Arbonaut Oy, Helsinki Sähköposti: jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
Repola, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
Mäkinen, LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo Sähköposti: harri.makinen@luke.fi
Hyyppä, Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: juha.coelasr@gmail.com
Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit