Tutkimusartikkeli
artikkeli 5980,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO2/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO2/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO2/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.
-
Sievänen,
Sähköposti:
risto.sievanen@metla.fi
-
Kareinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hirvelä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ilvesniemi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
artikkeli 23007,
Tutkimusseloste
Antti-Jussi Lindroos,
Hannu Ilvesniemi.
(2023).
Metsämaan kalsiumin ja magnesiumin rapautumisnopeus graniitista ja gabrosta koostuvilla kivennäismailla sekä maan muokkauksen vaikutus rapautumiseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2023
artikkeli 23007.
https://doi.org/10.14214/ma.23007
artikkeli 10024,
Tutkimusseloste
Juha Heiskanen,
Ville Hallikainen,
Jori Uusitalo,
Hannu Ilvesniemi.
(2018).
Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden yhteisvaihtelu Suomen kangasmailla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 10024.
https://doi.org/10.14214/ma.10024
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Heiskanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Maaperäekosysteemit, Kuopio
Sähköposti:
juha.heiskanen@luke.fi
-
Hallikainen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Rovaniemi
Sähköposti:
ville.hallikainen@luke.fi
-
Uusitalo,
Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäteknologia ja logistiikka, Tampere
Sähköposti:
jori.uusitalo@luke.fi
-
Ilvesniemi,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biojalostusteknologiat ja tuotteet, Espoo
Sähköposti:
hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli 6838,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Väänänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nieminen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vuollekoski,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nousiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sallantaus,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tuittila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ilvesniemi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6807,
Tutkimusseloste
Janne Levula,
Hannu Ilvesniemi,
Carl Johan Westman.
Maan ominaisuuksien ja puulajikoostumuksen suhde eteläsuomalaisessa mänty-kuusimetsässä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2003
numero
3
artikkeli 6807.
https://doi.org/10.14214/ma.6807