Risto Sievänen, Timo Kareinen, Hannu Hirvelä, Hannu Ilvesniemi. (2007). Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5980. https://doi.org/10.14214/ma.5980

Avainsanat: energiapuu; kasvihuonekaasut; Kioton pöytäkirja; metsien hiilitase; hakkuumahdollisuusarviot

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO₂/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO₂/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO₂/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.

Sievänen, Sähköposti: risto.sievanen@metla.fi
Kareinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5960, Tieteen tori

Risto Sievänen, Sampo Soimakallio, Olli Salminen. (2016). Metsät biotalouden raaka-aineena ja hiilinieluna. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli 5960. https://doi.org/10.14214/ma.5960

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Sievänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Soimakallio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6621, Tutkimusseloste

Tuomo Kalliokoski, Pekka Nygren, Risto Sievänen. (2008). Männyn, kuusen ja koivun paksujuurten arkkitehtuuri sekametsäoloissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6621. https://doi.org/10.14214/ma.6621

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kalliokoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sievänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hämäläinen K., Tahvanainen T. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10091 (poista) | Muokkaa kommenttia

Selby A., Petäjistö L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6700 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6155 (poista) | Muokkaa kommenttia

Piirainen S., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6410 (poista) | Muokkaa kommenttia

Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6098 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hokajärvi R., Hujala T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6794 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pesonen E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6291 (poista) | Muokkaa kommenttia

Järveläinen V.-P., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5746 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viiri H., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6704 (poista) | Muokkaa kommenttia

Penttinen M., Lausti A. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6981 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikkinen V.-P., Kanto A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6062 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., Beuker E. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9992 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6958 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyvönen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6177 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lähtinen K., (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6106 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nygren P., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10681 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kunttu P., von Bonsdorff T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9951 (poista) | Muokkaa kommenttia