Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email)

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Saksa T. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

Avainsanat
kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki

Tekijä
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 30.6.2011

Katselukerrat 2092

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6634 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738
Saksa T., Nerg J. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6829
Saksa T., Hynönen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6669
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6711
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6515
Saksa T., Jokinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6121
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6261
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672
Uotila K., Saksa T. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10628
Nuutinen Y., Miina  J. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10623
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10510
Uotila K., Miina J. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10353
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10008
Uotila K., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6905
Heiskanen J., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6903
Uotila K., Rantala J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6041
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5751
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769
Saksa T., Miina J. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5992
Saksa T., Heiskanen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6269
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5676
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6943
Miina J., Saksa T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5930
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6458
Saksa T., Särkkä-Pakkala K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6543