Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999–2028 Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999–2028 Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4B artikkeli 6455. https://doi.org/10.14214/ma.6455

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 1999–2028. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,7-kertaisesti vuosina 1994–98 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 3,9 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen kuitenkin pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla vajaalla viidenneksellä vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 5,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkipuun tienvarsihinnan järeyskorjauksen, laskentakorkokannan, tuottoarvorajoituksen ja puuntuotannon rajoitusten vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin erikseen. Tuloksia verrattiin VMI9-hakkuuehdotusten perusteella simuloituihin hakkuumahdollisuuksiin.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Puun kysyntä yhdessä metsänomistajien omien ja yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa ratkaisevat sen, väheneekö puuntuotannossa olevien metsien määrä, jäävätkö nuoret metsät hoitamatta, korjataanko puuta ensiharvennuskohteilta ja kohdentuvatko hakkuut hakkuukypsimpiin puustoihin.

Avainsanat
hakkuumahdollisuusarvio; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Pirkanmaan metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2320

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6455 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6218
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1B artikkeli 6175
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5946
Nuutinen T., Salminen O. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5665
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6809
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788
Maltamo M., Haara A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6180
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5862
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2B artikkeli 6613
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4B artikkeli 6455
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6796
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6149
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6659
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6133
Nuutinen T., Hanski I. K. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5910
Nuutinen T., Hujala T. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6421
Nuutinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6449
Nuutinen T., Kilpeläinen A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6349
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620
Nuutinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5724
Nuutinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6013
Nuutinen T., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6363
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6735
Hyvönen P., Malinen J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6949