Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email)

Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen

Niemistö P. Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen. Metsätieteen aikakauskirja 1994/1: 19-32. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli 6044. https://doi.org/10.14214/ma.6044

Tiivistelmä

30-vuotiaan kylvömännikön ensiharvennuksena tutkittiin kolmea harvennustapaa: alaharvennusta, laatuharvennusta ja yläharvennusta. Oksaisuuden ja puun koon välinen voimakas riippuvuus aiheutti sen, että yläharvennus ja laatuharvennus poikkesivat vain vähän toisistaan. Kasvatettavan puuston korkea laatu sopii paremmin puuvalinnan kriteeriksi kuin poistettavien puiden suuri koko. Laatuharvennus osoittautui paremmaksi, koska siinä jätettävät suurikokoisetkin puut olivat hento-osaisempia kuin puhtaassa yläharvennuksessa. Sen sijaan alaharvennus johti em. harvennustapoja paksuoksaisempaan, joskin nopeammin järeytyvään puustoon. Järeys ei korvaa menetystä, joka kärsitään männyn teknisessä laadussa, jota paksuoksaisuuden lisäksi heikentävät nopeasta kasvusta johtuvat leveät vuosilustot ja rungon voimakas kapeneminen.

Puuston hehtaarikohtainen tilavuuskasvu ei riippunut harvennustavasta. Tulos vahvistaa useissa muissa harvennustutkimuksissa saatua tulosta. Puunkorjuun kustannukset olivat laatu- ja ylä-harvennuksessa noin 20 mk/m3 pienemmät kuin alaharvennuksessa, koska poistettavien puiden keskikoko ja kuitupuukertymä olivat suuuremmat. Vastaavasti myöhempien harvennusten ja päätehakkuun kustannukset kohoavat, mutta silloin kannattavuus ei ole yhtä kriittinen tekijä kuin ensiharvennuksessa.

Laatuharvennus on suositeltavaa hoidetuissa viljelymänniköissä, joissa puiden väliset laatuerot ovat suuret. Alaharvenukseen verrattuna se on tehtävä riittävän ajoissa, etteivät suuret ja oksaiset puut ehdi heikentää pienempien, hyvälaatuisten puiden latvuksia ja kasvukykyä. Jäävän puuston määrää on tarkkailtava enemmän kuin alaharvennuksessa, koska suurimpia puita poistettaessa harvennusmallit alittuvat herkästi.

Avainsanat
mänty; Pinus sylvestris; laatu; kasvu; ensiharvennukset; harvennushakkuut; oksaisuus

Tekijä
  • Niemistö, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2327

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6044 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Niemistö P., (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10774
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538
Miina J., Niemistö P. et al. (2018) Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuu.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 7802
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6740
Niemistö P., Poutiainen E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5664
Niemistö P., Hokkanen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6079
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6959
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6232
Niemistö P., Hukki P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6476
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6044
Hynynen J., Niemistö P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5819
Niemistö P., Kilpeläinen H. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10189
Niemistö P., Kilpeläinen H. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9977
Niemistö P., Kojola S. et al. (2017) Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvat.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7810
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6014