Palaa artikkelin alkuun
 

Panu Halme (email), Annika Kangas, Jonna Kangasoja, Atte Komonen, Emma Luoma, Raisa Mäkipää, Sari Pynnönen

Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit

Halme P., Kangas A., Kangasoja J., Komonen A., Luoma E., Mäkipää R., Pynnönen S. (2022). Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10686. https://doi.org/10.14214/ma.10686

Tekijät
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti panu.halme@jyu.fi (sähköposti)
  • Kangas, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti annika.kangas@luke.fi
  • Kangasoja, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti jonna@akordi.fi
  • Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti atte.komonen@jyu.fi
  • Luoma, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti emma@akordi.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti raisa.makipaa@luke.fi
  • Pynnönen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti sari.pynnonen@luke.fi

Vastaanotettu 22.12.2021 Hyväksytty 2.2.2022 Julkaistu 4.2.2022

Katselukerrat 4155

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10686 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10686

Metsien käytön kestävyydestä keskustellaan enemmän kuin koskaan. Keskustelusta puuttuu kuitenkin yhteinen näkemys siitä, mitä kestävyys on ja miten sitä mitataan. Siksi on vaikea löytää keinoja kestävämmän metsätalouden rakentamiseksi. Tätä jaettua näkemystä etsitään Jyväskylän yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Akordin Argumenta-hankkeessai. Eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla pyritään löytämään päätöksentekoa helpottavaa yksiselitteistä ja toimijoiden kesken jaettua tietopohjaa – yhteisymmärrystä kestävyysmuutosten mittaamisesta.

Hankkeesta on nyt saatu ensimmäiset tulokset. Vuoden 2021 aikana metsätaloutta, metsäteollisuutta, metsäekologiaa, luonnonsuojelua ja metsien yhteiskunnallista ulottuvuutta yhteen tuonut 15 hengen työryhmä on kolmessa tapaamisessa rakentanut yhteistä käsitystä kestävyysmittareiden nykytilasta ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Työryhmätyöskentelyä edelsi avoin seminaari, ja jatkossa kehitettyjä indikaattoreita ja mittareita testataan laajasti yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Lähestymistapa oli uusi. Pienellä, mutta monialaisella keskustelijajoukolla oli mahdollista käsitellä kaikki ehdotetut kriteerit luottamuksellisessa ilmapiirissä ja ruotia niiden valintaperusteita, määrittelyä, mittaamista ja käyttökelpoisuutta perusteellisesti.

Työryhmä tunnisti kestävyysmuutosten kannalta tärkeimpien indikaattoreiden pääluokiksi vesistöjen, metsäluonnon ja ilmaston tilan, metsiä käyttävien terveyden ja hyvinvoinnin, talouden, sekä metsien käytön hyväksyttävyyden. Työskentelyn tuloksena syntyi noin sadan mahdollisen indikaattorin lista ja kriteeristö käyttökelpoisten mittarien jatkokehitystä varten. Moni periaatteellisesti hyvä kestävyysindikaattori arvioitiin lähes mahdottomaksi mitata.

Keskustelu kestävyyden indikaattoreista ja mittareista koettiin merkitykselliseksi. Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että tarvitaan nykyistä monipuolisempia mittareita. Tästä huolimatta näkemykset erosivat sen suhteen, millaisiin kestävyystavoitteisiin tulisi pyrkiä ja miten. Ryhmä rajasi oman keskustelunsa toteamalla, että metsien kestävyyttä koskevat tavoitteet ja niitä edistävät ohjauskeinot asetetaan poliittisen päätöksenteon tasolla. Käytännön tasolla tavoitteet toteutuvat joko metsissä tehtävinä toimenpiteinä tai niistä pidättäytymisenä. Kestävyysmittarit ovat käyttökelpoisia, jos niiden tuottaman tiedon avulla voidaan todentaa erilaisten ohjauskeinojen aiheuttama muutos ja toimijat pystyvät tämän tiedon nojalla arvioimaan ohjauskeinojen vaikuttavuutta suhteessa kestävyystavoitteisiin.

Osallistujilta kysyttiin viimeisen tapaamisen jälkeen, millainen kokemus työskentelyyn osallistuminen oli. Sitoutuminen riittävän pienen ryhmän tavoitteelliseen keskustelujen jatkumoon koettiin merkitykselliseksi. Useampi mainitsi, että vasta kolmannen työpajan keskustelujen myötä saatiin muotoiltua lähtötilanteeseen nähden uudenlaisia yhteisiä kantoja ja että oma ymmärrys aiheesta syveni ja laajeni.

Osallistujat kokivat oppineensa metsien käytön indikaattoreiden kehittämisestä ja metsien käytön vaikutuksista yhteiskunnan eri tasoilla. Yksi osallistuja vastasi: “Kyllä opin. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on vielä vaikeampi konkretisoida metsien käytön tasolle kuin etukäteen kuvittelin. Tunteet ja arvot ovat iso osa niitä.”

Vuonna 2022 indikaattorien kehittämistä jatketaan tutkijoiden ja metsäalan toimijoiden vuoropuheluna. Tavoitteena on operationalisoida hankkeessa syntyvät mittarit sillä tavalla, että ne on mahdollista liittää osaksi olemassa olevia suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä.


i “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke. Hanketta toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Akordi Oy. Hanke alkoi toukokuussa 2021 avoimella webinaarilla, ja se jatkuu kevääseen 2023 saakka. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/think.

Hankkeen johtajat:
Panu Halme, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto,
   panu.halme@jyu.fi, puhelin 0408054945,
Annika Kangas, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus,
   annika.kangas@luke.fi, puhelin 0295322461.

 


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kangas A., Pynnönen S. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10761
Haara A., Kangas A. (2019) Puulajivirheiden vaikutus puukauppatarjousten pa.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10079
Siipilehto J., Kangas A. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6584
Välimäki E., Kangas A. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5759
Kuusisto L., Kangas A. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6389
Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256
Kangas A., Heikkinen E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6181
Maltamo M., Haara A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6180
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6234
Kangas A., Kangas J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6963
Kangas A., Kangas J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6478
Kangas A., Packalen T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10031
Kangas A., Aakala T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6080
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761
Kangas A., Mehtätalo L. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10625
Tuominen S., Kangas A. (2018) suomi Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10085
Kangas A., Mäkinen A. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5849
Kangas A., Henttonen H. M. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10471
Katila M., Rajala T. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10470
Kangas A., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9952
Tuominen S., Pitkänen T. et al. (2017) Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin k.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7792
Wallenius T., Laamanen R. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6754
Räty M., Kangas A. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5752
Kangas A., Haapakoski R. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5842
Mehtätalo L., Maltamo M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5703
Laukkanen S., Palander T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6144
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6211
Sironen S., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6554
Kangas A., Kangas J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6511
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6075
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6074
Halme P., Kangas A. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10686
Kangas A., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10458
Tokola T., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5726
Kangas J., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6577
Tikkanen J., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6763
Sirro L., Häme L. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10260