Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Hyppönen (email), Juha Hyvönen, Paula Morri, Jouni Puoskari, Ville Hallikainen

Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille

Hyppönen M., Hyvönen J., Morri P., Puoskari J., Hallikainen V. (2010). Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6784. https://doi.org/10.14214/ma.6784

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitystä Ylä-Lapin kuntien – Enontekiön, Inarin ja Utsjoen – kotitalouksille keskimäärin vuosina 2000–2002. Erityisesti haluttiin selvittää kuntien välisiä eroja näiden luontaiselinkeinojen käyttämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä loppuvuodesta 2004. Vastausprosentiksi saatiin 36.

Marjojen ja sienien keräilyä harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76 %, metsästystä harjoittavien 48 % ja kalastusta harjoittavien 69 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kuntien välillä ei ollut selkeitä eroja näiden osuuksien suhteen.

Hilla ja puolukka olivat keräilytuotteista suosituimmat niin keräyskohteina kuin keräysmääriltään koko Ylä-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvästi tärkein riistakohde.

Enontekiön kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimäärin suuremmilla marjamäärillä ja riekkosaaliilla sekä niiden myyntiä harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin keräilyssä, metsätyksessä kuin kalastuksessa. Inarissa myös riekkosaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86 %) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisännyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekiöön (68 %) ja Utsjokeen (67 %) oli selvä. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa käytössä. Kuntien väliset erot selittynevät luonnonkäyttökulttuurien ja luonnonolojen eroilla.

Tutkimus on osa ”Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö” -hanketta, jossa selvitetään luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen välisiä suhteita Ylä-Lapissa.

Avainsanat
Ylä-Lappi; keräily; metsästys; kunta; kotitalous; kalastus; luontaiselinkeino

Tekijät
  • Hyppönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hyvönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Morri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Puoskari, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 20.4.2010

Katselukerrat 12350

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6784 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0 Peer reviewed

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Anttila P., Nivala V. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9999 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikkilä R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6504 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., Leskinen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6076 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miettinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6732 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ovaskainen V., Horne P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6550 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kallio M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6548 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Viiri H. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6752 (poista) | Muokkaa kommenttia
Timonen M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6290 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Huttunen T. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6531 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karppinen H., Kraama M. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5966 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uusitalo J., Kokko S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5678 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula A., Härkönen S. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6699 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Ämmälä M. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10011 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., Laiho O. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5806 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heräjärvi H., Junkkonen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6082 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset