Hyppönen, Mikko; Hyvönen, Juha; Morri, Paula; Puoskari, Jouni; Hallikainen, Ville

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Hyppönen , Juha Hyvönen, Paula Morri, Jouni Puoskari, Ville Hallikainen

Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille

Hyppönen M., Hyvönen J., Morri P., Puoskari J., Hallikainen V. (2010). Keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitys Ylä-Lapin kuntien kotitalouksille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6784. https://doi.org/10.14214/ma.6784

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitystä Ylä-Lapin kuntien – Enontekiön, Inarin ja Utsjoen – kotitalouksille keskimäärin vuosina 2000–2002. Erityisesti haluttiin selvittää kuntien välisiä eroja näiden luontaiselinkeinojen käyttämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä loppuvuodesta 2004. Vastausprosentiksi saatiin 36.

Marjojen ja sienien keräilyä harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76 %, metsästystä harjoittavien 48 % ja kalastusta harjoittavien 69 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kuntien välillä ei ollut selkeitä eroja näiden osuuksien suhteen.

Hilla ja puolukka olivat keräilytuotteista suosituimmat niin keräyskohteina kuin keräysmääriltään koko Ylä-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvästi tärkein riistakohde.

Enontekiön kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimäärin suuremmilla marjamäärillä ja riekkosaaliilla sekä niiden myyntiä harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin keräilyssä, metsätyksessä kuin kalastuksessa. Inarissa myös riekkosaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86 %) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisännyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekiöön (68 %) ja Utsjokeen (67 %) oli selvä. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa käytössä. Kuntien väliset erot selittynevät luonnonkäyttökulttuurien ja luonnonolojen eroilla.

Tutkimus on osa ”Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö” -hanketta, jossa selvitetään luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen välisiä suhteita Ylä-Lapissa.

Avainsanat
Ylä-Lappi; keräily; metsästys; kunta; kotitalous; kalastus; luontaiselinkeino

Tekijät

Hyppönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Hyvönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Morri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Puoskari, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Hallikainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 20.4.2010

Katselukerrat 5366

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6784 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Saarikoski H., Mustajoki J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6783

Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6830

Vatanen E., Pirkonen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6313

Jalkanen R., Aalto T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6137

Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078

Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6670

Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195

Hyppönen M., Kemppe T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6542

Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5816

Hyppönen M., Hyvönen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6064

Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6012

Hallikainen V., Helle T. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6390

Hyppönen M., Varmola M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6671

Rovanperä S., Luhta V. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6941

Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6784

Hyppönen M., Perälä J.-P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6911

Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6715

Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6520

Hyppönen M., Varmola M. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6744

Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6207

Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971

Akujärvi A., Hallikainen V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 3 artikkeli 5813

Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 3 artikkeli 5812

Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5919

Nikula A., Hallikainen V. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6840