Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jari Lindblad (email), Erkki Verkasalo

Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet

Lindblad J., Verkasalo E. Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6681. https://doi.org/10.14214/ma.6681

Tiivistelmä

Vuosina 1999–2001 toteutetuissa tutkimuksissa määritettiin mänty- ja kuusisahahakkeen ja koivuvanerihakkeen sekä mänty-, kuusi-, koivu- ja haapakuitupuuhakkeen tehdas- ja suuraluekohtaiset kuiva-tuoretiheydet. Kuiva-tuoretiheyksistä laskettiin edelleen suositukset hakkeen kuivamassan ja kuorellisen/kuorettoman kiintotilavuuden väliselle muuntokertoimelle.

Teollisuushakeaineisto, yhteensä 647 näytettä, hankittiin yhdeksältä ja kuitupuuhakeaineisto, yhteensä 953 näytettä, 13 massa- tai paperitehtaalta ympäri Suomea. Mäntysahahakkeen toimittajien hankinta-alueet kattoivat lähes koko maan ja kuusisahahakkeella Oulun läänin eteläpuolisen osan maasta. Parrunveisto- ja koivuvanerihakkeen toimittajia oli kaksi. Männyn, kuusen ja koivun kuitupuuhakeaineisto oli maantieteellisesti kattava, haapakuitupuuhakeaineistoa kerättiin yhdeltä tehtaalta.

Mäntysahahakkeen kuiva-tuoretiheydessä oli selvä ero Etelä-Suomen (435 kg/m3) ja Pohjois-Suomen (407 kg/m3) välillä, minkä vuoksi ko. alueille suositellaan omia muuntokertoimia. Kuusisahahakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli 404 kg/m3 ja koivuvanerihakkeella 496 kg/m3; näille hakelajeille suositellaan Etelä-Suomeen yhtä muuntokerrointa.

Mäntykuitupuuhakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 409 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 395 kg/m3. Ensiharvennusmännyllä tiheys oli 4–9 kg/m3 alempi kuin normaalimännyllä, ero oli verraten pieni. Kuusikuitupuuhakkeella kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 393 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 408 kg/m3; selluloosa- ja hiomokuitupuun välillä ei ollut eroa. Koivukuitupuuhakkeella tiheys oli Etelä-Suomessa 494 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 481 kg/m3. Haapahakkeen keskimääräinen tiheys oli 388 kg/m3.

Avainsanat
mittaus; hake; tiheys; painomittaus; muuntokertoimet

Tekijät
  • Lindblad, Sähköposti jari.lindblad@metla.fi (sähköposti)
  • Verkasalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 3771

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6681 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6099
Heikkilä J., Lindblad J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5669
Kaurala H., Heräjärvi H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6244
Stöd R., Sirén M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6110
Lindblad J., Verkasalo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6681
Verkasalo E., Rintala P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6960
Niemistö P., Hukki P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6476
Verkasalo E., Aaltio H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6045
Malinen J., Kilpeläinen H. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10078
Malinen J., Haring M. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6937
Kilpeläinen H., Lindblad J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 4 artikkeli 6824
Stöd R., Wall T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6203
Verkasalo E., Hautamäki S. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6463
Verkasalo E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6972