Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jari Lindblad (email), Erkki Verkasalo

Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet

Lindblad J., Verkasalo E. Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6681. https://doi.org/10.14214/ma.6681

Tiivistelmä

Vuosina 1999–2001 toteutetuissa tutkimuksissa määritettiin mänty- ja kuusisahahakkeen ja koivuvanerihakkeen sekä mänty-, kuusi-, koivu- ja haapakuitupuuhakkeen tehdas- ja suuraluekohtaiset kuiva-tuoretiheydet. Kuiva-tuoretiheyksistä laskettiin edelleen suositukset hakkeen kuivamassan ja kuorellisen/kuorettoman kiintotilavuuden väliselle muuntokertoimelle.

Teollisuushakeaineisto, yhteensä 647 näytettä, hankittiin yhdeksältä ja kuitupuuhakeaineisto, yhteensä 953 näytettä, 13 massa- tai paperitehtaalta ympäri Suomea. Mäntysahahakkeen toimittajien hankinta-alueet kattoivat lähes koko maan ja kuusisahahakkeella Oulun läänin eteläpuolisen osan maasta. Parrunveisto- ja koivuvanerihakkeen toimittajia oli kaksi. Männyn, kuusen ja koivun kuitupuuhakeaineisto oli maantieteellisesti kattava, haapakuitupuuhakeaineistoa kerättiin yhdeltä tehtaalta.

Mäntysahahakkeen kuiva-tuoretiheydessä oli selvä ero Etelä-Suomen (435 kg/m3) ja Pohjois-Suomen (407 kg/m3) välillä, minkä vuoksi ko. alueille suositellaan omia muuntokertoimia. Kuusisahahakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli 404 kg/m3 ja koivuvanerihakkeella 496 kg/m3; näille hakelajeille suositellaan Etelä-Suomeen yhtä muuntokerrointa.

Mäntykuitupuuhakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 409 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 395 kg/m3. Ensiharvennusmännyllä tiheys oli 4–9 kg/m3 alempi kuin normaalimännyllä, ero oli verraten pieni. Kuusikuitupuuhakkeella kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 393 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 408 kg/m3; selluloosa- ja hiomokuitupuun välillä ei ollut eroa. Koivukuitupuuhakkeella tiheys oli Etelä-Suomessa 494 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 481 kg/m3. Haapahakkeen keskimääräinen tiheys oli 388 kg/m3.

Avainsanat
mittaus; hake; tiheys; painomittaus; muuntokertoimet

Tekijät
  • Lindblad, Sähköposti jari.lindblad@metla.fi (sähköposti)
  • Verkasalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5169

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6681 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Päivänen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5673 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaarakka V., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6718 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen R., Katila P. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6600 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kurttila M., Pykäläinen J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6032 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6530 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6809 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskela J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6921 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koski V., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5708 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hokajärvi R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6183 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lyytikäinen-Saarenmaa P., Kantola T. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5717 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Saarsalmi A. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 1 artikkeli 6309 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5709 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aakala T., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5972 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., Vainio E. J. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5959 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tikkanen J., Hänninen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5792 (poista) | Muokkaa kommenttia
Repo T., Laukkanen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5797 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huuskonen S., Ahtikoski A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5790 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sikström U., Hökkä H. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5961 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6029 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhola T., Nikula A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5716 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ihalainen M., Pukkala T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6692 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindblad J., Verkasalo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6681 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset