Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Hyppönen (email), Juha Hyvönen, Kari Mäkitalo, Niina Riissanen, Pentti Sepponen

Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun männyntaimikon kehitykseen Lapissa

Hyppönen M., Hyvönen J., Mäkitalo K., Riissanen N., Sepponen P. (2001). Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun männyntaimikon kehitykseen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816. https://doi.org/10.14214/ma.5816

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata erilaisten maanmuokkausmenetelmien vaikutusta siemenpuumenetelmällä luontaisesti uudistetun männyntaimikon tiheyteen, tilajärjestykseen ja kasvatuskelpoisuuteen sekä pituuskehitykseen ja laatuun. Menetelmät olivat piennarauraus, palleauraus, äestys, palleauraus ns. 0-asennossa ja muokkaamaton. Koejärjestelynä oli arvotut lohkot, jossa lohkojen määrä oli neljä. Koekentät sijaitsivat Ylitorniolla Länsi-Lapissa. Koe perustettiin vuonna 1979, jolloin käsittelylohkot hakattiin siemenpuuasentoon ja muokattiin. Koe mitattiin vuosina 1984, 1990 ja 1997.

Vuonna 1997, 18 kasvukautta kokeen perustamisen jälkeen, männyntaimia oli keskimäärin eniten piennaraurauksessa (4 100 kpl/ha). Vähiten taimia oli muokkaamattomalla alalla ja palleaurauksen 0-asennossa (2 300 kpl/ha) sekä lähes yhtä vähän äestyksessä (2 400 kpl). Kehityskelpoisten männyntaimien määrä oli niin ikään suurin piennaraurauksessa (2 100 kpl/ha), mutta pienin äestyksessä (1 300 kpl/ha). Kaikkien puulajien taimet mukaan luettuna kehityskelpoisten taimien lukumäärä oli kaikissa käsittelyissä keskimäärin vähintään 1 800 kpl/ha.

Taimikon aukkoisuus oli vuonna 1997 keskimäärin pienin piennaraurauksessa (8 %), lähes yhtä pieni äestyksessä (11 %) ja suurin muokkaamattomassa (20 %), kun tyhjien koealojen suhteellinen osuus laskettiin niiden koealojen perusteella, joilla ei ollut yhtään minkään puulajin kehityskelpoista tainta. Kehityskelpoisten taimien määrän ja aukkoisuuden perusteella määritettynä kaikkien käsittelyjen kaikki lohkot olivat kasvatuskelpoisuudeltaan vähintään välttäviä.

Männyntaimikoiden valtapituuskehitys oli kahdella ensimmäisellä mittauskerralla lähes samanlainen kaikissa käsittelyissä. Vuonna 1997 menetelmien väliset erot olivat suurentuneet: piennaraurauksessa ja molemmissa palleaurauksissa valtapituus oli 260–280 cm, muokkaamattomassa ja äestyksessä 220–230 cm.

Asiasanat
mänty; luontainen uudistaminen; siemenpuuhakkuu; maanmuokkaus; uudistamistulos

Tekijät
  • Hyppönen, ORCID ID:Sähköposti kari.makitalo@metla.fi (email)
  • Hyvönen, ORCID ID:
  • Mäkitalo, ORCID ID:
  • Riissanen, ORCID ID:
  • Sepponen, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5816 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Himanen K., Lilja A. (2011) Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6636
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6830
Pukkala T. (2006) Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5723
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Valkonen S., Miettinen A. et al. (2003) Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6112
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (2002) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6542
Silfverberg K., Issakainen J. (2001) Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ra.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2001) Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (2000) Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6064
Hyppönen M. (2000) Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kas.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6012
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Kinnunen K. (1999) Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaanine.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6271
Tamminen P. (1998) Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1997) Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6234
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T. (1997) Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6516
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Rautiainen E., Kubin E. (1997) Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6354
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044