Seloste artikkelista Saksa T., Miina J., Haatainen H., Kärkkäinen K. (2018). Quality of spot mounding performed by continuously advancing mounders. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9933 https://doi.org/10.14214/sf.9933

Metsänuudistamisessa käytettävän maanmuokkausmenetelmän valintaan vaikuttaa kasvupaikan viljavuus, maalaji, uudistamismenetelmä ja -puulaji. Laikkumätästystä käytetään erityisesti kuusen istutusaloilla, koska se paljastaa riittävästi kivennäismaata, muodostaa hyviä istutuspaikkoja ja takaa taimille hyvän kasvuun lähdön. Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Kuuselle suositeltava istutustiheys on 1600–2000 tainta hehtaarilla, jonka verran istutuskelpoisia mättäitä pitäisi tehdä myös jatkuvatoimisella laikkumätästyksellä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Inventointimenetelmänä käytettiin systemaattista, tasavälistä ympyräkoealaotantaa ja kultakin muokkausalalta mitattiin 5–25 ympyräkoealaa (á 50 m²) uudistamisalueen koosta riippuen. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys).

Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: laitetyyppi (Bräcke M25.a vs. BD 296), kasvupaikka, hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys, maan märkyys ja maaston muoto. Istutuskelpoisiksi mättäiksi luettiin ilman parantelua ja parantelun – esimerkiksi saappaalla polkemalla – jälkeen istutettavissa olevat mättäät. Aineistona käytettiin kivennäismaalla sijainneita koealoja, joita oli yhteensä 656.

Mitatuilla muokkausaloilla oli laikkumättäitä keskimäärin 1892 ± 290 mätästä ha^–1, joista 1398 ± 325 mätästä ha^–1 (74 %) luokiteltiin istutuskelpoisiksi. Koealakohtaista istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää selitti tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo < 0,05) hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys ja maaston muoto (kuva 1). Hakkuutähteiden korjuu tai maan muokkaus sen jälkeen, kun hakkuutähteet olivat kuivuneet, lisäsivät istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää 259 ja 191 mättäällä ha^–1 verrattuna tilanteeseen, jossa mätästys oli tehty tuoreiden hakkuutähteiden aikaan. Hakkuutähteet tulkittiin tuoreiksi, kun hakkuu oli tehty edellisen vuoden elokuun jälkeen ja muokkaus tehtiin ennen seuraavan vuoden elokuuta. Humuskerroksen paksuuden suurentuminen 5 cm:llä vähensi istutuskelpoisten mättäiden määrää 148 mättäällä ha^–1. Istutuskelpoisten mättäiden määrä väheni 153 mätästä ha^–1, kun mätästys oli tehty rinteeseen; muokkausalojen notkopaikoissa oli 447 istutuskelpoista mätästä ha^–1 vähemmän kuin tasamaalla. Uudistamisalojen ja koealojen välinen selittämätön vaihtelu mättäiden lukumäärässä oli kuitenkin suuri verrattuna näiden tekijöiden vaikutukseen.

Kuva 1. Onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys (ts. ≥ 1600 istutuskelpoista mätästä ha^–1) humuksen paksuuden suhteen, jos hakkuutähteet on korjattu tai ne ovat kuivia tai tuoreita. Muut tekijät: A – tasamaa (yhtenäinen viiva) tai rinne (katkoviiva); B – kivinen (yhtenäinen viiva) tai kivetön (katkoviiva) maaperä.

Yksittäisen mättään laatua (mätäs istutuskelpoinen vai ei) selittivät tilastollisesti merkitsevästi hakkuutähteet, humuksen paksuus ja maaston muoto samansuuntaisesti kuin istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää. Esimerkiksi humuskerroksen paksuuden suurentuminen pienensi sekä istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää että todennäköisyyttä, että yksittäinen mätäs oli istutuskelpoinen.

Tulosten mukaan jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatua voidaan parantaa huolellisella uudistamisalan valinnalla ja muokkauksen ajoituksella; muokkaus on syytä tehdä vasta, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet. Myös muokkauskoneen kuljettajan kokemuksella ja hänen tekemillä laitteen säädöillä on todennäköisesti vaikutusta muokkausjäljen laatuun, joten myös näiden tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.