Timo Saksa (email), Jari Miina, Hilkka Haatainen, Kauko Kärkkäinen

Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu

Saksa T., Miina J., Haatainen H., Kärkkäinen K. (2018). Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008

Tekijät
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Jyväskylä Sähköposti timo.saksa@luke.fi (sähköposti)
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti jari.miina@luke.fi
  • Haatainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti hilkka.haatainen@storaenso.dom
  • Kärkkäinen, Tornator Oyj, Joensuu Sähköposti kauko.karkkainen@tornator.fi

Vastaanotettu 29.5.2018 Hyväksytty 31.5.2018 Julkaistu 5.6.2018

Katselukerrat 19091

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10008 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10008

Seloste artikkelista Saksa T., Miina J., Haatainen H., Kärkkäinen K. (2018). Quality of spot mounding performed by continuously advancing mounders. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9933 https://doi.org/10.14214/sf.9933

Metsänuudistamisessa käytettävän maanmuokkausmenetelmän valintaan vaikuttaa kasvupaikan viljavuus, maalaji, uudistamismenetelmä ja -puulaji. Laikkumätästystä käytetään erityisesti kuusen istutusaloilla, koska se paljastaa riittävästi kivennäismaata, muodostaa hyviä istutuspaikkoja ja takaa taimille hyvän kasvuun lähdön. Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Kuuselle suositeltava istutustiheys on 1600–2000 tainta hehtaarilla, jonka verran istutuskelpoisia mättäitä pitäisi tehdä myös jatkuvatoimisella laikkumätästyksellä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Inventointimenetelmänä käytettiin systemaattista, tasavälistä ympyräkoealaotantaa ja kultakin muokkausalalta mitattiin 5–25 ympyräkoealaa (á 50 m2) uudistamisalueen koosta riippuen. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys).

Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: laitetyyppi (Bräcke M25.a vs. BD 296), kasvupaikka, hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys, maan märkyys ja maaston muoto. Istutuskelpoisiksi mättäiksi luettiin ilman parantelua ja parantelun – esimerkiksi saappaalla polkemalla – jälkeen istutettavissa olevat mättäät. Aineistona käytettiin kivennäismaalla sijainneita koealoja, joita oli yhteensä 656.

Mitatuilla muokkausaloilla oli laikkumättäitä keskimäärin 1892 ± 290 mätästä ha–1, joista 1398 ± 325 mätästä ha–1 (74 %) luokiteltiin istutuskelpoisiksi. Koealakohtaista istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää selitti tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo < 0,05) hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys ja maaston muoto (kuva 1). Hakkuutähteiden korjuu tai maan muokkaus sen jälkeen, kun hakkuutähteet olivat kuivuneet, lisäsivät istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää 259 ja 191 mättäällä ha–1 verrattuna tilanteeseen, jossa mätästys oli tehty tuoreiden hakkuutähteiden aikaan. Hakkuutähteet tulkittiin tuoreiksi, kun hakkuu oli tehty edellisen vuoden elokuun jälkeen ja muokkaus tehtiin ennen seuraavan vuoden elokuuta. Humuskerroksen paksuuden suurentuminen 5 cm:llä vähensi istutuskelpoisten mättäiden määrää 148 mättäällä ha–1. Istutuskelpoisten mättäiden määrä väheni 153 mätästä ha–1, kun mätästys oli tehty rinteeseen; muokkausalojen notkopaikoissa oli 447 istutuskelpoista mätästä ha–1 vähemmän kuin tasamaalla. Uudistamisalojen ja koealojen välinen selittämätön vaihtelu mättäiden lukumäärässä oli kuitenkin suuri verrattuna näiden tekijöiden vaikutukseen.

1

Kuva 1. Onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys (ts. ≥ 1600 istutuskelpoista mätästä ha–1) humuksen paksuuden suhteen, jos hakkuutähteet on korjattu tai ne ovat kuivia tai tuoreita. Muut tekijät: A – tasamaa (yhtenäinen viiva) tai rinne (katkoviiva); B – kivinen (yhtenäinen viiva) tai kivetön (katkoviiva) maaperä.

Yksittäisen mättään laatua (mätäs istutuskelpoinen vai ei) selittivät tilastollisesti merkitsevästi hakkuutähteet, humuksen paksuus ja maaston muoto samansuuntaisesti kuin istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää. Esimerkiksi humuskerroksen paksuuden suurentuminen pienensi sekä istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää että todennäköisyyttä, että yksittäinen mätäs oli istutuskelpoinen.

Tulosten mukaan jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatua voidaan parantaa huolellisella uudistamisalan valinnalla ja muokkauksen ajoituksella; muokkaus on syytä tehdä vasta, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet. Myös muokkauskoneen kuljettajan kokemuksella ja hänen tekemillä laitteen säädöillä on todennäköisesti vaikutusta muokkausjäljen laatuun, joten myös näiden tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Palosuo T., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6626 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Hamunen K. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10578 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ikonen V.-P., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6630 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitila J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6622 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huttunen L., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6608 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wall A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6909 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakkila P., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6736 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6149 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Konttinen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6090 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hänninen H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6160 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kääriäinen P., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10210 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Repola J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6039 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kannisto K., Heräjärvi H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6316 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarenmaa L., Heino J. et al. (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6379 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rimhanen K., Määttänen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10408 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10552 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rajala T., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6430 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lippu J., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6385 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hotanen J.-P., Maltamo M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5730 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10008 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset