Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jari Hynynen (email), Jussi Saramäki

Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen

Hynynen J., Saramäki J. (1995). Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja 2/1995: 99-113. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949. https://doi.org/10.14214/ma.5949

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksän nuoreen ensiharvennusvaiheen (valtapituus 12,0–13,9 m) männikköön perustetun faktorikokeen (3 harvennusastetta x 3 lannoitusastetta) perusteella harvennuksen viivästymisen vaikutusta 15 vuoden aikana ensiharvennuksesta. Voimakkaan ensiharvennuksen (60 % runkoluvusta) seurauksena puuston tilavuuskasvu aluksi pieneni harvennusta seuraavina vuosina, mutta se saavutti harventamattoman puuston kasvun tason 15 vuoden kuluessa harvennuksesta. Voimakas harvennus pienensi männikön tilavuuskasvua 15 vuoden aikana yhteensä 15 m3 ha–1 (12 %) verrattuna harventamattoman puuston kasvuun. Harventamattomien metsiköiden tilavuuskasvu säilyi koko seurantajakson likimain vakiona. Harvennus ei vaikuttanut valtapituuden kehitykseen.

Harvennuskertymä oli kokeen alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla 36 m3 ha–1 ja tutkimusjakson lopussa harvennetuilla 66 m3 ha–1, kun jäävä runkoluku oli sama. Myös poistuman keskijäreys oli noin 2 cm suurempi myöhemmin harvennetuilla koealoilla. Puuston kokonaistuotos oli hieman suurempi myöhään harvennetuilla koealoilla, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Jäävä puusto oli keskimäärin noin yhden senttimetrin paksumpaa aiemmin voimakkaasti harvennetuilla koealoilla verrattuna jakson lopussa harvennettuihin.

Harvennuksissa kasvamaan jätettyjen puiden elävien latvusten suhteellinen pituus supistui jakson lopussa harvennetuissa metsiköissä 56,5 %:sta 45,4 %:iin tutkimusjakson aikana, kun vastaavat luvut jakson alussa voimakkaasti harvennetuilla koealoilla olivat 54,2 % ja 49,6 %. Harventamattomuus voimisti luonnonpoistumaa ja lisäsi puustovaurioiden määrää, mutta sekä luonnonpoistuman että vaurioituneiden puiden osuus puuston tilavuudesta oli varsin pieni tutkimusjakson aikana.

NPK-lannoitus (150 kg N ha–1) viiden vuoden välein lisäsi kasvua 3,2 m3 ha–1 a–1. Lannoitus lisäsi luonnonpoistumaa ja puustovauriota kaikissa harvennuskäsittelyissä. Lannoitus nopeutti puiden latvussuhteen pienenemistä sekä harvennetuilla että harventamattomilla koealoilla.

Tulosten mukaan hoidetun männikön ensiharvennusta on mahdollista siirtää noin 17,5 metrin valtapituuteen saakka ilman, että puuston kasvu kärsii tai latvukset supistuvat liiaksi.

Asiasanat
mänty; Pinus sylvestris; ensiharvennus; harvennusvoimakkuus; lannoitus; kasvu; latvussuhde

Tekijät
  • Hynynen, ORCID ID:Sähköposti jari.hynynen@metla.fi (email)
  • Saramäki, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5949 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Himanen K., Lilja A. (2011) Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6636
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6830
Pukkala T. (2006) Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5723
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Valkonen S., Miettinen A. et al. (2003) Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6112
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (2002) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6542
Silfverberg K., Issakainen J. (2001) Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ra.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2001) Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (2000) Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6064
Hyppönen M. (2000) Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kas.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6012
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Kinnunen K. (1999) Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaanine.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6271
Tamminen P. (1998) Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1997) Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6234
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T. (1997) Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6516
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Rautiainen E., Kubin E. (1997) Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6354
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044