Erkki Tomppo 
,
Tarja Tuomainen,
Juha Heikkinen,
Helena Henttonen,
Antti Ihalainen,
Kari T. Korhonen,
Helena Mäkelä,
Tiina Tonteri
Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003
Tomppo E., Tuomainen T., Heikkinen J., Henttonen H., Ihalainen A., Korhonen K. T., Mäkelä H., Tonteri T. (2016). Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2B artikkeli 5945. https://doi.org/10.14214/ma.5945
Tiivistelmä
Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Lapin metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset aikavälillä 1970–2003. Lisäksi analysoidaan muutosten syitä. Yhdeksännen inventoinnin otantamenetelmän suunnittelun periaatteet, maastomittaukset ja tuloslaskenta on kuvattu Metsätieteen aikakauskirjassa 2B/1998 ja Pohjois-Suomessa sovellettava otantamenetelmä Metsätieteen aikakauskirjassa 1B/2001. Kolmen pohjoisimman kunnan alueella sovellettiin kaksivaiheista ositettua otantaa. Menetelmä tullaan kuvamaan erillisessä julkaisussa. Uudelleen mitattavien pysyvien koealojen aiheuttamat muutokset mittauksiin on kuvattu julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003.
Lapin metsiä alettiin uudistaa voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Samanaikaisesti suojelualueet ovat siirtäneet laajoja alueita pois puuntuotannosta. Erityisesti puuntuotannon metsissä nuorien metsien ala on suuri. Nuoret metsät ovat saavuttamassa korkean kasvun vaihetta. Puuston vuotuinen kasvu on noussut noin 10 vuoden aikana 7,91 milj. m3:sta 11,77 milj. m3:iin eli 49 %. Sekä männyn että kuusen kasvu on noussut 50 %. Puuston poistuma oli lähellä kasvua ja ajoittain lievästi ylitti kasvun 1960-luvulla ja 1970-luvun taitteessa, mutta on sen jälkeen ollut kasvua pienempi. Puuvaranto on noussut 1970-luvun alun 259 milj. m3:stä 341 milj. m3:iin.
Metsänhoidollisin perustein voitaisiin tehdä hakkuita mukaan lukien taimikonhoidot inventointia seuraavalla 10-vuotiskaudella 1,94 milj. hehtaarilla. Myöhässä olevien hakkuiden pinta-ala on 750 000 ha. Taimikonhoitoa tulisi tehdä 390 000 ha ja ensiharvennuksia 400 000 ha. Ojitettuja soita on 770 000 milj.ha. Kunnostusojituksen tarpeessa olevien soiden pinta-ala on 200 000 ha.
Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI9:n mukaan 2,2 % yhteen lasketusta metsä-, kitu- ja joutomaan pinta-alasta. Kuollutta, vähintään 10 cm:n vahvuista puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 10,5 m3/ha. Lapin metsät täyttävät ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI edellyttäen, että taimikonhoitoalaa lisätään edellisen 10 vuoden keskimääräisestä tasosta.
Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi;
metsävarat;
metsien kasvu;
metsien metsänhoidollinen tila;
metsien monimuotoisuus;
metsäsertifiointi
-
Tomppo,
Sähköposti
erkki.tomppo@metla.fi
- Tuomainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Heikkinen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Henttonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Ihalainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Korhonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Mäkelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
- Tonteri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 4.3.2016
Katselukerrat 14914
Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5945 | Lataa PDF
Lähetä sähköpostiin
