Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pekka Tamminen (email)

Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä

Tamminen P. Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571

Tiivistelmä

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

Avainsanat
mänty; pituuskasvu; lannoitus; Aradus cinnamomeus; punalatikka; ravinteisuus

Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 3668

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6571 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Tamminen P., Saarsalmi A. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6222
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6848
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571
Saarsalmi A., Tamminen P. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6904
Saarsalmi A., Tamminen P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5785
Tamminen P., Derome J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5784
Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5838
Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5837
Helmisaari H.-S., Kukkola M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5835