Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pekka Tamminen (email)

Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä

Tamminen P. Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571

Tiivistelmä

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

Avainsanat
mänty; pituuskasvu; lannoitus; Aradus cinnamomeus; punalatikka; ravinteisuus

Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 6019

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6571 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Kärki T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6356 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6044 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6168 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Helle T., Kojola I. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6403 (poista) | Muokkaa kommenttia
Asikainen A., Anttila P. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6602 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pukkala T., Kurttila M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6266 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset