Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pekka Tamminen (email)

Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä

Tamminen P. Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571

Tiivistelmä

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

Avainsanat
mänty; pituuskasvu; lannoitus; Aradus cinnamomeus; punalatikka; ravinteisuus

Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 6142

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6571 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vauhkonen J., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5757 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyvönen P., Anttila P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5879 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miettinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6732 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6044 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6728 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6330 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindblad J., Repola J. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10101 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7692 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset