Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Hannu Hökkä (email), Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo

Suomen suometsät 1951–1994

Hökkä H., Kaunisto S., Korhonen K. T., Päivänen J., Reinikainen A., Tomppo E. (2002). Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

Asiasanat
suo; suometsät; Valtakunnan metsien inventointi; hakkuut; puusto; uudisojitus; kunnostusojitus; ojitus; inventointi; tuhot; laatu; kasvu

Tekijät
  • Hökkä, ORCID ID:Sähköposti hannu.hokka@metla.fi (email)
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Korhonen, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:
  • Reinikainen, ORCID ID:
  • Tomppo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6242 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Päivänen J. (2022) Suoluonnon ominaispiirteet kuvin ja sanoin Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 numero 0 artikkeli id 10696
Päivänen J. (2021) Metsänuudistaminen – tukkipuuaihioiden synnytys .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10537
Päivänen J. (2021) Metsäkasvit kasvion avulla tutuiksi Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10536
Päivänen J. (2018) Suometsätalous itsenäisessä Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10123
Päivänen J. (2018) Pikkukylästä Helsinkiin, Joensuusta maailmalle .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10104
Päivänen J. (2018) Suotyyppiopas jäsentää suoekologista avaruutta Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10063
Päivänen J. (2018) Metsäntutkimuksen historian havinaa metsässä ja .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 9982
Päivänen J. (2013) Metsien monet suojavaikutukset Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6606
Päivänen J. (2013) Peruskartta maankäytön suunnittelun ja luonnonva.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6890
Päivänen J. (2012) Suokasvupaikkojen tunnistaminen sekä syvenee ett.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli id 6493
Päivänen J. (2012) Ympäristöopas valtion vai peräti valtakunnan met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 1 artikkeli id 5851
Päivänen J. (2010) Metsänarvostelijan muuttuva kokovartalokuva Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6957
Päivänen J. (2010) Peitteistä metsänkasvatusta ja pienaukkohakkuita Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5912
Päivänen J. (2010) Maanmittauksen pitkä historia Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli id 6787
Päivänen J. (2009) Metsänkasvatuskelpoisuus ojitusalueilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5766
Päivänen J. (2006) Puut ja pensaat tutuiksi Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6324
Päivänen J. (2006) Käsitesisältöä metsällisille termeille Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6323
Päivänen J. (2004) Vastuu ja oikeudenmukaisuus metsien käytössä Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5673
Päivänen J., Sarkkola S. (2002) Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6204
Sarkkola S., Hökkä H. et al. (2002) Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitus.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6198
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (2002) Suomen suometsät 1951–1994 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242
Päivänen J. (2002) Miten metsä tulisi uudistaa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6551
Päivänen J. (2001) Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – me.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli id 6168