Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Hannu Hökkä (email), Seppo Kaunisto, Kari T. Korhonen, Juhani Päivänen, Antti Reinikainen, Erkki Tomppo

Suomen suometsät 1951–1994

Hökkä H., Kaunisto S., Korhonen K. T., Päivänen J., Reinikainen A., Tomppo E. Suomen suometsät 1951–1994. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli 6242. https://doi.org/10.14214/ma.6242

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.

Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.

VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.

Avainsanat
inventointi; Valtakunnan metsien inventointi; laatu; puusto; kasvu; kunnostusojitus; suo; suometsät; hakkuut; uudisojitus; ojitus; tuhot

Tekijät
  • Hökkä, Sähköposti hannu.hokka@metla.fi (sähköposti)
  • Kaunisto, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Päivänen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Reinikainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tomppo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 10744

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6242 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Larmola T., Tiirola M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaunisto S., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6570 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Viherä-Aarnio A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Annila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6549 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ollikainen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6856 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10395 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Bohlin I. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10674 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Lilja S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvonen O., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6038 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Häggman H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6968 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laakkonen A., Rusanen K. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset