Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Hyppönen (email)

Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kasvatuskelpoisuuteen Lapissa

Hyppönen M. Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kasvatuskelpoisuuteen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6012. https://doi.org/10.14214/ma.6012

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin ylispuiden korjuun vaikutuksia Lapin luontaisesti syntyneiden mäntytaimikoiden tiheyteen, aukkoisuuteen, pituuteen ja kasvatuskelpoisuuteen sekä eriteltiin ylispuuston korjuussa taimille syntyvien vaurioiden aiheuttajia ja laatua. Samalla tutkittiin ajourien määrää. Aineistona oli silloisen Lapin metsälautakunnan alueen yksityismetsien mänty-ylispuuleimikoista valittu 33 leimikon yhteispinta-alaltaan 80 hehtaarin otos, joka inventoitiin sekä ennen korjuuta että korjuun jälkeen vuosina 1991–1993.

Taimikoiden keskimääräinen tiheys oli ennen ylispuiden korjuuta 8 400 kpl/ha. Korjuun jälkeen vaurioitumattomia taimia oli keskimäärin 7 000 kpl/ha. Taimista vaurioitui noin 17 %. Kehityskelpoisten taimien määrä oli ennen korjuuta 2 100 kpl/ha ja korjuun jälkeen 1 700 kpl/ha. Vaurioituneista taimista 90 % oli vaurioitunut niin vakavasti, että ne olivat kehityskelvottomia. Suurin osa kehityskelvottomiksi vaurioituneista taimista oli katkennut.

Vaurioprosenttiin vaikuttivat voimakkaimmin hakkuukertymä ja ajouraverkon tiheys. Vauriomäärä oli sitä suurempi, mitä suurempi oli hakkuukertymä ja mitä tiheämpi ajouraverkko leimikkoon tehtiin. Suurin osa vaurioista (60 %) syntyi metsäkuljetuksen aikana ajouralla ja sen läheisyydessä.

Taimikoiden aukkoisuus lisääntyi korjuussa keskimäärin 8 %-yksikköä mitattuna tyhjien koealojen määrällä. Taimikoiden keskipituus pysyi korjuussa muuttumattomana. Taimikoiden pinta-alasta oli ennen korjuuta hyviä ja tyydyttäviä noin 80 %, korjuun jälkeen hieman alle 60 %. Kaikki taimikot pysyivät korjuussa kasvatuskelpoisina.

Ylispuiden korjuu Lapin luontaisesti uudistetuista mäntytaimikoista ei ole erityisen ongelmallista taimikoiden aukkoisuudesta huolimatta. Ajourien suunnitteluun ja korjuun toteutukseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen päätulokset vastaavat suurelta osin aiempien korjuuvauriotutkimusten tuloksia. Ajourien suunnittelu ylispuuleimikoissa vaatii lisätutkimuksia.

Avainsanat
mänty; luontainen uudistaminen; ylispuu; kasvatuskelpoisuus; korjuuvaurio; ajoura

Tekijä
  • Hyppönen, Sähköposti mikko.hypponen@metsakeskus.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2574

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6012 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Saarikoski H., Mustajoki J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6783
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6830
Vatanen E., Pirkonen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6313
Jalkanen R., Aalto T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6137
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078
Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6670
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6542
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6064
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6012
Hallikainen V., Helle T. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6390
Hyppönen M., Varmola M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6671
Rovanperä S., Luhta V. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6941
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6784
Hyppönen M., Perälä J.-P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6911
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6715
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6520
Hyppönen M., Varmola M. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6744
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6207
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971
Akujärvi A., Hallikainen V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 3 artikkeli 5813
Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 3 artikkeli 5812
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5919
Nikula A., Hallikainen V. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6840