Seloste artikkelista Kaitera J., Aarnio L., Ylioja T., Karhu J. (2021). Naohidemyces vaccinii sporulates on wild species of ground flora in Finnish Norway spruce seed orchards but Thekopsora areolata does not on other species than Prunus. Silva Fennica vol. 55 no. 5 article id 10568. https://doi.org/10.14214/sf.10568

Kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata (Fries) Magnus) on kuusilajien (Picea spp.) käpyjen vioittaja. Erityisesti jalostetun siemenen tuotannossa metsäkuusen siemenviljelmillä sadonmenetykset ovat taloudellisesti merkittäviä. Tauti aiheuttaa ennenaikaista käpysuomujen avautumista, käpyjen ennenaikaista kuivumista ja alentaa siementen itämistä jopa kymmenesosaan.

Kuusentuomiruoste leviää viiden itiömuodon avulla kuusen ja väli-isäntäkasvien välillä. Sienen torjuntaa vaikeuttaa tiedonpuute sen kyvystä tartuttaa väli-isäntäkasveja ja sen itiölevintä tunnetaan huonosti. Sienen leviäminen vain väli-isäntäkasvien välityksellä on vasta vastikään varmistettu kokeellisesti. Kokeissa sieni tartutti vain tuomea ja tuomensukuisia kasveja (Prunus spp.) eikä muita testattuja pintakasvillisuuden lajeja tai metsäkuusta. Kuusentuomiruosteen luontaista itiölevintää on selvitetty kuusen siemenviljelmillä vain tuomella, mutta ei muilla pintakasvillisuuden lajeilla. Jos sieni leviäisi muiden kasvilajien kuin tuomen välityksellä, se selittäisi eräät kuvatut sienen epidemiat sellaisilla maantieteellisillä alueilla ja siemenviljelmillä, joilla tuomia ei esiinny.

Tutkimuksessa selvitettiin kuusen tuomiruosteen luontaista itiölevintää kuusen siemenviljelmillä muilla pintakasvillisuuden lajeilla kuin tuomella. Tieto luontaisen leviämisen puuttumisesta muilla lajeilla kuin tuomella varmistaisi kokeellisten tutkimusten tulokset ja edesauttaisi sienen torjunnan suuntaamista vain tuomeen. Tutkimus toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen yhteisrahoitteisia projekteja MESIKE (2018–2019) ja SITKE (2020–2021), jotka keskittyivät metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen selvittäen mm. kuusentuomiruoste-epidemioihin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla saataisiin vähennettyä ruostesienituhoja.

Tutkimuksen aineistot kerättiin yhdeksältä kuusen siemenviljelmältä Etelä-Suomessa, joissa kuusen tuomiruoste on aiheuttanut tuhoja säännöllisesti 2000-luvulla. Sienen kesäitiöpesäkkeiden esiintymistä selvitettiin systemaattisesti mustikalla, puolukalla, variksenmarjalla ja kanervalla touko–syyskuussa 2018–2019 noin 25:ltä yhden neliömetrin kokoiselta koealalta. Lisäksi kesäitiöpesäkkeiden esiintymistä tarkasteltiin osalla siemenviljelmistä 12 muulla pintakasvillisuuden lajilla vuonna 2018 ja 30 lajilla vuonna 2019 (Taulukko 1).

Kuusentuomiruosteen esiintyminen kasveissa tarkastettiin mikroskopoiden lehtinäytteet, joissa ruostesienten kesäitiöpesäkkeitä oli havaittu. Lehdillä esiintyviä laikkujen ja kesäitiöpesäkkeiden kokoa ja kesäitiöiden pituuksia mitattiin ja vertailtiin tunnetuin tilastollisin menetelmin (t-testi, yksisuuntainen varianssianalyysi).

Mustikalla ja puolukalla havaittiin oranssin-kellertävän-ruskehtavia kesäitiöpesäkkeitä, jotka määritettiin mustikanruosteeksi (Naohidemyces vaccinii (Jørst.) S. Sato, Katsuya & Y. Hirats. ex Vanderwegen & Fraiture) itiöemä- ja itiömorfologian perusteella. Mustikalla kesäitiöpesäkkeitä esiintyi yhdeksällä viljelmällä vuonna 2018 ja neljällä viljelmällä vuonna 2019 (Taulukko 2). Kesäitiöitä esiintyi heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vuonna 2018, ja heinäkuun toiselta viikolta syyskuun alkuun vuonna 2019. Puolukalla pesäkkeitä esiintyi kolmella viljelmällä molempina vuosina. Itiöintiä esiintyi elokuun lopulta syyskuun alkuun. Laikkujen- ja kesäitiöpesäkkeiden koko ja kesäitiöiden pituus olivat merkitsevästi suuremmat puolukalla kuin mustikalla tilastollisen t-testin perusteella. Kesäitiöpesäkkeiden koko oli mustikalla alhaisempi ensimmäisinä keruuajankohtina heinä–elokuussa kuin viimeisenä ajankohtana syyskuussa vuonna 2018. Kesäitiöpesäkkeiden koossa oli myös merkitseviä eroja siemenviljelmien välillä.

Kuusentuomiruostetta ei havaittu yhdelläkään tutkitulla kasvilajilla millään siemenviljelmillä riippumatta keruuajankohdasta. Tulokset vahvistavat, että kuusen tuomiruoste leviää vain tuomen välityksellä. Samanaikaisesti, kun sieni itiöi tuomella kuusen siemenviljelmillä, sienen itiölevintää ei havaittu 35 viljelmien pintakasvillisuuteen kuuluvalla lajilla. Siten kuusen tuomiruosteen torjuntaa ei kannata kohdistaa muihin pintakasvillisuuden lajeihin vaan vain tuomeen kuusen siemenviljelmillä ja niiden lähialueella, joka ulottuu useiden kilometrien päähän viljelmästä korostaen kuusentuomiruosteen kaukolevinnän mahdollisuutta. Mustikanruoste on yleinen ruostesieni mustikalla ja satunnainen puolukalla Etelä-Suomessa, jossa se voi aiheuttaa mustikan ja puolukan lehtien ennenaikaista kuihtumista.