Metsiin ja metsätalouteen liittyvän tutkimustiedon hyödyntäjillä on tänä päivänä käytettävissään enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Metsätieteellisen tiedon jakelukanavat ovat moninaistuneet. Vertaisarvioituja tieteellisiä sarjoja on entistä enemmän, joten tieto on yhä hajanaisempaa ja kokonaisymmärrys yhä vaikeammin hallittavissa. Tässä tilanteessa myös tutkimusjulkaisemisen laadunarviointi on vaikeutunut, sillä osaa tiedelehtien kustantajista on epäilty laatuvaatimusten alentamisesta ja näennäisvertaisarvioinnista. Laadukkaille tiedeartikkeleiden julkaisijoille on edelleen paikkansa.

Metsätieteen aikakauskirjan palvelulupaus 2020-luvulle jatkaa yli neljännesvuosisadan mittaisen historian viitoittamaa tietä. Verkkojulkaisemme uutta, laadukkaasti toimitettua metsätieteellistä tutkimusta kotimaisilla kielillä. Metsätieteen aikakauskirjassa julkaiseminen on maksutonta paitsi lukijoille myös kirjoittajille. Erityisesti kannustamme suomalaisia metsäntutkijoita tarjoamaan julkaistavaksi tieteelliseen kirjallisuustarkasteluun perustuvien katsausartikkeleiden käsikirjoituksia, jotka luovat synteesiä tietyn metsätieteen tai -talouden osa-alueen nykytiedosta.

Metsätieteellisen tutkimustiedon kotimaisena julkaisijana Metsätieteen aikakauskirja kantaa useita vastuita. Ensinnäkin se pitää yllä ja kehittää kustantajansa Suomen Metsätieteellisen Seuran ansiokkaasti aloittamaa tiedejulkaisujen avoimen saatavuuden perinnettä. Julkaisujen avoimesta saatavuudesta on viime vuosina tullut laajemminkin koko tiedemaailmaa luonnehtiva trendi. Metsätieteen aikakauskirja seuraa kansainvälisen Avoimen tieteen keskuksen (Center for Open Science; https://cos.io/) läpinäkyvyyssuosituksia. Tulevana vuonna kirjoittajaohjeita ja toimituskäytäntöjä päivitetään siksi soveltuvin osin. Avoin tiede on julkaisujen avointa saatavuutta laajempi käsite, ja se kattaa myös esimerkiksi tutkimusaineistojen ja menetelmien (mm. analyysialgoritmien lähdekoodit) avoimuuden.

Toiseksi Metsätieteen aikakauskirja huolehtii vertaisarvioinnin ja koko julkaisuprosessin korkeasta laadusta, ja se on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (https://tenk.fi/) suosituksia. Tutkimusetiikasta ja julkaisuprosessin laadusta huolehtimisen kulmakivenä ovat sarjan kirjoittajaohjeet, joihin tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää jo siinä vaiheessa, kun kirjoittajat harkitsevat käsikirjoituksen laatimista Metsätieteen aikakauskirjaan. Sarjan vertaisarviointi on kaksoissokkokäytännön mukainen, ja hyväksytyt käsikirjoitukset toimitetaan julkaistuiksi verkossa heti hyväksymisen jälkeen. Suomen Metsätieteellinen Seura huolehtii julkaisujen doi-numeroinnista, pysyvistä osoitteista ja arkistoinnista.

Kolmanneksi, vaan ei vähäisimpänä vastuuna, Metsätieteen aikakauskirja vaalii mahdollisuutta julkaista ja lukea metsätieteiden alaan kuuluvaa tieteellistä tutkimusta kotimaisilla kielillä. Sarjan pääkieli on suomi, mutta viime vuosina joitakin artikkeleita on julkaistu myös ruotsiksi. Suomenkielisen tiedejulkaisemisen merkityksiä valtavirtaa edustavan englanninkielisen tiedejulkaisemisen rinnalla ovat esimerkiksi alan ajantasaisen käsitteistön ylläpito ja tieteen läpinäkyvyys. On itseisarvoisen tärkeää, että suomalaiset metsäammattilaiset ja metsäntutkimuksesta kiinnostuneet kansalaiset voivat lukea alkuperäislähteistä äidinkielellään, miten tiedeartikkeleissa argumentoidaan, miten tutkimusmenetelmiä kuvaillaan ja mitä päätelmiä tutkijat tekevät.

Hyvät Metsätieteen aikakauskirjan kirjoittajat, lukijat ja tutkimustiedon yleistajuistajat! Olkoon alkava vuosikymmenluku suosiollinen laadukkaille, vastuullisille ja läpinäkyville metsätiedejulkaisuille.

Teppo Hujala