Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999–2028 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 1999–2028 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2B artikkeli 6613. https://doi.org/10.14214/ma.6613

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 1999–2028. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 9,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,6-kertaisesti vuosina 1994–1998 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 6,2 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen kuitenkin pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla viidenneksellä vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 6,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 7,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Laskentakorkokannan, tuottoarvorajoituksen, puuntuotannon rajoitusten sekä uudistusaloille jätettyjen säästöpuiden vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin erikseen. Tuloksia verrattiin VMI9-hakkuuehdotusten perusteella simuloituihin hakkuumahdollisuuksiin.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Puun kysyntä yhdessä metsänomistajien omien ja yhteiskunnan asettamien tavoitteiden kanssa ratkaisevat sen, väheneekö puuntuotannossa olevien metsien määrä, jäävätkö nuoret metsät hoitamatta, korjataanko puuta ensiharvennuskohteilta ja kohdentuvatko hakkuut hakkuukypsimpiin puustoihin.

Avainsanat
hakkuumahdollisuusarvio; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Etelä-Savon metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 8831

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6613 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0 Peer reviewed

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Verkasalo E., Hautamäki S. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6463 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6149 (poista) | Muokkaa kommenttia
Partanen J., Häkkinen R. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5974 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kärki T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6356 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6029 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Ojansuu R. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6037 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uuttera J., Anttila P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6317 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6377 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Zheng J. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24012 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karjalainen E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6665 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Zhang S., Korhonen L. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25001 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6075 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset