Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Möykkynen (email), Timo Pukkala

Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan

Möykkynen T., Pukkala T. (2007). Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6098. https://doi.org/10.14214/ma.6098

Tiivistelmä

Juurikäävän aiheuttaman lahoisuuden kehittymistä Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-seka–metsissä tutkittiin Rotstand-simulointimallin avulla. Terveen kuusikon kesäharvennukset lisäsivät voimakkaasti lahoisuutta kiertoajan lopulla. Kantokäsittelyillä lahoisuus pysyi alhaisena eli lähes talviharvennusvaihtoehdon tasolla. Lahoisuus väheni sitä enemmän mitä suurempi oli männyn osuus kesäharvennuskäsittelyssä. Kun terveen kuusikon päätehakkuu tehtiin kesällä, seuraavan kuusisukupolven lahoisuus oli suuri jo 20-vuotiaassa metsikössä ja lisääntyi edelleen kiertoajan loppua kohti, vaikka harvennukset tehtiin talvella. Kun päätehakkuu tehtiin talvella tai kannot käsiteltiin, seuraavan kiertoajan lahoisuus pysyi alhaisena. Lahon kuusikon päätehakkuuta seuraava talvella harvennettu puusukupolvi oli sitä lahoisempaa, mitä enemmän päätehakkuussa oli juurikäävän lahottamia puita. Mäntysekoitus vähensi vain hieman kuusten lahoisuutta lahon kuusikon jälkeen kasvatettavassa sekametsässä. Juurikäävän aiheuttamat puutavaralajisiirtymät tulivat selvimmin esille päätehakkuussa. Lahoisuus vähensi tukkipuun määrää päätehakkuussa 5,1–11,4 % talvihakkuin käsiteltyyn terveeseen metsikköön verrattuna. Osittain lahon sellupuun osuus vaihteli välillä 3–22 m3/ha ja metsään jäävää tyveystä tuli 0–2 m3/ha. Kuusikuitupuun määrä pysyi lähes vakiona, sillä lahoisuus aiheutti kuusitukin siirtymistä osittain lahoksi sellupuuksi. Sekametsässä tukin osuus kuusen hakkuupoistumasta suureni mäntysekoituksen lisääntyessä. Päätehakkuun kokonaispoistuma väheni kasvutappion ja kuolleisuuden takia lahoisuudesta riippuen 1,3–6,3 % talvihakkuukäsittelyyn verrattuna.

Asiasanat
Heterobasidion spp; juurikääpä; simulointimalli; mekanistinen malli

Tekijät
  • Möykkynen, ORCID ID:Sähköposti timo.moykkynen@joensuu.fi (email)
  • Pukkala, ORCID ID:

Julkaistu 8.5.2007

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6098 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Pukkala T. (2013) Metsälaki ja metsälaskelmat – eroja ja yhtäläisy.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6036
Pukkala T., Hokkanen T. et al. (2011) Siemensadon ennustemallit männylle ja kuuselle Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6649
Lähde E., Laiho O. et al. (2011) Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6643
Pukkala T. (2009) Populaatiomenetelmät metsikön käsittelyohjelman .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6348
Kurttila M., Pukkala T. (2009) Tilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkö.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6335
Heinonen T., Leppänen V. et al. (2008) Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6831
Möykkynen T., Pukkala T. (2007) Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6098
Pukkala T. (2006) Ovatko analyyttiset ja objektiiviset metsikön kä.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli id 5872
Pukkala T., Miina J. (2006) Epätasaisen metsikön käsittelyohjelman optimoint.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5734
Pukkala T. (2006) Muut kuin puuaineiset tuotteet metsäsuunnittelus.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5728
Pukkala T. (2006) Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5723
Pukkala T. (2005) Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli id 5778
Pukkala T., Kurttila M. (2005) Kuuden heuristisen optimointitekniikan suoritusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6266
Heinonen T., Pukkala T. (2004) Yksi- ja kaksi-naapuriston käyttö heuristisessa .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6230
Ylikoski P., Niskanen Y. et al. (2004) Sijainnin vaikutus uudistusikäisen metsikön hakk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6221
Ihalainen M., Salo K. et al. (2003) Mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit Poh.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5688
Ihalainen M., Pukkala T. (2001) Visuaalisiin maastoarviointeihin perustuvat must.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6692
Möykkynen T., Pukkala T. (2001) Juurikäävän torjunta kuusikoissa – simulointitul.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6684
Kangas J., Leskinen P. et al. (2000) Puutavaralajien kantohintaskenaarioiden liittämi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6076
Kangas J., Kangas A. et al. (1998) Alue-ekologinen ote metsäsuunnittelussa: onko me.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6577
Pukkala T. (1997) Riski ja epävarmuus metsäsuunnittelussa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6480
Kangas J., Pukkala T. et al. (1996) Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6286