Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Katri Himanen (email), Pekka Helenius, Markku Nygren

Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen

Himanen K., Helenius P., Nygren M. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

Avainsanat
kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte

Tekijät
  • Himanen, Sähköposti katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 6950

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5737 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Kärki T., Eerikäinen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6438 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6148 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen L., Pippuri I. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6892 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aro L., Ahtikoski A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10428 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6673 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hautamäki S., Mutanen A. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6494 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gregow H., Peltola H. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6564 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Katila M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4B artikkeli 6453 (poista) | Muokkaa kommenttia
Porcar-Castell A., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6400 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., Helenius P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5737 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset