Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Katri Himanen (email), Pekka Helenius, Markku Nygren

Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen

Himanen K., Helenius P., Nygren M. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

Avainsanat
kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte

Tekijät
  • Himanen, Sähköposti katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 6596

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5737 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Seppänen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5998 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5862 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leino O., Holopainen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5694 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palo M., Veijola P. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5985 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hökkä H., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6377 (poista) | Muokkaa kommenttia
Suominen O., Niemelä P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6153 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nyyssönen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6854 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räsänen T., Melkas T. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10250 (poista) | Muokkaa kommenttia
Timonen S., Pennanen T. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6839 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikula A., Store R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6852 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., Helenius P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5737 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset