Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2001–2030 Kainuun metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2001–2030 Kainuun metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2B artikkeli 5788. https://doi.org/10.14214/ma.5788

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kainuun metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2001–2030. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,7-kertaisesti vuosina 1996–2000 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 2,6 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Jos hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla suurenisi lähivuosikymmeninä, mutta hakkuumahto vähenisi toisella kymmenvuotiskaudella 3,1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 3,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin seitsemän prosenttia. Suojelu ja käytön rajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 1,2 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.

Avainsanat
hakkuumahdollisuusarvio; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Kainuun metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5985

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5788 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Vastaranta M., Holopainen M. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6339 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6589 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynninen A., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5860 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karttunen K., Laitila J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palo M., Toivonen R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6052 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5690 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kalland F., Harstela P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6804 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6187 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitanen J., Ollonqvist P. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6705 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Hotanen J.-P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6789 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lohi S., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6888 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6592 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Arola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6436 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nevalainen S., Matala J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5977 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6473 (poista) | Muokkaa kommenttia
Surakka H., Sirén M. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5983 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähtinen K., (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5740 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6435 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6661 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toivonen R., Toppinen A. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6237 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hujala T., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6779 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset