Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä, Olli Salminen, Kari Härkönen

Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006

Nuutinen T., Hirvelä H., Salminen O., Härkönen K. (2007). Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli 6218. https://doi.org/10.14214/ma.6218

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutietoihin. Laskelmissa otettiin käyttöön VMI10-koepuumittauksiin perustuva kasvuntasokorjaus, vuonna 2006 julkaistut metsänkäsittelysuositukset sekä uudet menetelmät hakkuumahdon (hakattavissa olevan puuston), hakkuureservin ja nettotulojen laskemiseksi. Kun nettotulojen nykyarvoa maksimoitiin 5 prosentin korkokannalla ilman alueellisia kestävyysrajoitteita, ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 97 milj. m3 vuodessa ja sitä vastaava hakkuureservi 30 milj. m3 vuodessa. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahto oli siis 127 milj. m3 vuodessa. Metsänkäsittelysuositusten uudistus lisäsi hakkuumahtoa 24 milj. m3 vuodessa. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuukertymä putosi 70 milj. m3:iin vuodessa, jota vastaava hakkuureservi oli 34 milj. m3 vuodessa. Suurin kestävä hakkuumäärä laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 4 prosentin korkokannalla ottaen huomioon myös alueelliset kestävyysrajoitteet. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 72 milj. m3 vuodessa, josta se kohosi toisella kymmenvuotiskaudella 80 milj. m3:iin vuodessa. Hakkuureservi säilyi toisella kymmenvuotiskaudella ensimmäisen kauden tasolla (55 milj. m3 vuodessa). Kun hakkuut noudattivat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuston tilavuus nousi puuntuotannossa olevalla metsä- ja kitumaalla 6 ja koko metsä- ja kitumaalla 8 milj. m3 vuodessa 30 vuoden aikana. Kasvatushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli 30 vuoden aikana keskimäärin 43% ja turvemaiden osuus 20%. Vuosien 2002–2006 tilastoitu hakkuukertymä oli keskimäärin 56 milj. m3 vuodessa eli 16 milj. m3 vähemmän kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) oli yli 80% Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita toteutuvan kehityksen ennusteiksi eikä hakkuutavoitteiksi.

Korjaus: Tiivistelmän (s. 215) toiseksi viimeisessä lauseessa sekä luvun 3.4 viimeisessä lauseessa (s. 228) tekstin "Rannikon metsäkeskuksen etelärannikon alueella" tulee olla "Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella". Korjaus koskee sekä painettua että sähköistä versiota.

Avainsanat
hakkuumahdollisuudet; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; hakkuureservi; valtakunnan metsien 10. inventointi

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Härkönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 12.6.2007

Katselukerrat 3385

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6218 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Salminen O., Kuusela S. et al. (2023) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2023 no. 0 artikkeli 10721
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10198
Salminen O., Hirvelä H. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6024
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6218
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5946
Nuutinen T., Salminen O. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5665
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6659
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6133
Sievänen R., Soimakallio S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5960
Anttila P., Nivala V. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9999
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6735
Salminen O., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6858