Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä, Olli Salminen, Kari Härkönen

Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006

Nuutinen T., Hirvelä H., Salminen O., Härkönen K. (2007). Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli 6218. https://doi.org/10.14214/ma.6218

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutietoihin. Laskelmissa otettiin käyttöön VMI10-koepuumittauksiin perustuva kasvuntasokorjaus, vuonna 2006 julkaistut metsänkäsittelysuositukset sekä uudet menetelmät hakkuumahdon (hakattavissa olevan puuston), hakkuureservin ja nettotulojen laskemiseksi. Kun nettotulojen nykyarvoa maksimoitiin 5 prosentin korkokannalla ilman alueellisia kestävyysrajoitteita, ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 97 milj. m3 vuodessa ja sitä vastaava hakkuureservi 30 milj. m3 vuodessa. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahto oli siis 127 milj. m3 vuodessa. Metsänkäsittelysuositusten uudistus lisäsi hakkuumahtoa 24 milj. m3 vuodessa. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuukertymä putosi 70 milj. m3:iin vuodessa, jota vastaava hakkuureservi oli 34 milj. m3 vuodessa. Suurin kestävä hakkuumäärä laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 4 prosentin korkokannalla ottaen huomioon myös alueelliset kestävyysrajoitteet. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 72 milj. m3 vuodessa, josta se kohosi toisella kymmenvuotiskaudella 80 milj. m3:iin vuodessa. Hakkuureservi säilyi toisella kymmenvuotiskaudella ensimmäisen kauden tasolla (55 milj. m3 vuodessa). Kun hakkuut noudattivat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuston tilavuus nousi puuntuotannossa olevalla metsä- ja kitumaalla 6 ja koko metsä- ja kitumaalla 8 milj. m3 vuodessa 30 vuoden aikana. Kasvatushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli 30 vuoden aikana keskimäärin 43% ja turvemaiden osuus 20%. Vuosien 2002–2006 tilastoitu hakkuukertymä oli keskimäärin 56 milj. m3 vuodessa eli 16 milj. m3 vähemmän kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) oli yli 80% Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita toteutuvan kehityksen ennusteiksi eikä hakkuutavoitteiksi.

Korjaus: Tiivistelmän (s. 215) toiseksi viimeisessä lauseessa sekä luvun 3.4 viimeisessä lauseessa (s. 228) tekstin "Rannikon metsäkeskuksen etelärannikon alueella" tulee olla "Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella". Korjaus koskee sekä painettua että sähköistä versiota.

Avainsanat
hakkuumahdollisuudet; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; hakkuureservi; valtakunnan metsien 10. inventointi

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Härkönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 12.6.2007

Katselukerrat 7187

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6218 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Jääskeläinen J., Korhonen L. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24011 (poista) | Muokkaa kommenttia
Routa J., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6561 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Kangas A. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6584 (poista) | Muokkaa kommenttia
Marttila J., Ollonqvist P. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6465 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laitala M., Saarinen N. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6762 (poista) | Muokkaa kommenttia
Larmola T., Tiirola M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyyppä J., Lyytikäinen-Saarenmaa P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6338 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5937 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varhimo A., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6200 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järveläinen V.-P., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10063 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siitonen J., Penttilä R. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6487 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., Ojansuu R. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6940 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen L., Kärhä K. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23010 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huuskonen S., Hynynen J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., Lundström H. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24019 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nöjd P., Henttonen H. M. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10570 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ripatti P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6664 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaitera J., Kauppila T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10553 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5947 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1B artikkeli 6434 (poista) | Muokkaa kommenttia
Gregow H., Venäläinen A. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6395 (poista) | Muokkaa kommenttia
Myatt-Hirvonen O., Kanninen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6676 (poista) | Muokkaa kommenttia
Poso S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6279 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6756 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset
Salminen O., Hirvelä H. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6024
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6218
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6809
Ojansuu R., Halinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6182
Hirvelä H., Härkönen K. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4B artikkeli 6215
Miina J., Bohlin I. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10674
Nuutinen T., Kilpeläinen A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6349
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6735