Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Reeta Stöd (email), Matti Sirén, Vesa Tanttu, Erkki Verkasalo

Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä

Stöd R., Sirén M., Tanttu V., Verkasalo E. (2003). Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110. https://doi.org/10.14214/ma.6110

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin ensiharvennusmänniköiden runkojen ulkoista (teknistä) laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä Hämeen-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Aineisto kerättiin 66 leimikolta, joista jokaiselta mitattiin yksi 200 m2:n koeala. Koealan keskelle leimattiin ajoura ja uran ulkopuolelle tehtiin laatuharvennusperiaatteen mukainen mallileimaus. Kaikista ainespuun mittaisista männyistä mitattiin tärkeimmät puutunnukset ja määritettiin rungon ulkoinen laatu, laatuluokka sekä terveydentila.

Koepuita oli 2 474 kpl ja yli puolet niistä oli ulkoisesti virheettömiä. Yleisimpiä vikoja olivat oksaisuus, poikaoksaisuus, mutkaisuus sekä näiden yhdistelmät. Vikaisten puiden suhteellista osuutta kuvaavassa sekamallissa merkitseviä päävaikutuksia olivat metsäkeskus ja puuluokka. Keskimääräistä laatuluokkaa kuvaavassa sekamallissa päävaikutukset olivat metsäkeskus, metsä- tai turvekangastyyppi, syntytapa ja puuluokka. Malleissa todettiin merkitseviksi myös metsäkeskuksen ja syntytavan, metsäkeskuksen ja puuluokan sekä metsä- tai turvekangastyypin ja syntytavan yhdysvaikutukset. Mallileimauksessa kasvatettaviksi jätetyistä puista 89 % oli tukkipuiksi kasvatuskelpoisia. Poistettavista puista 80 % sisälsi vähimmäislaatuvaatimukset täyttäneen tukkiaihion.

Ajouran takia menetettävien kasvatuskelpoisten puiden määrä oli aineistossa keskimäärin 135 kpl/ha, ja laadultaan parhaissa leimikoissa jopa 250–300 kpl/ha. Ajouran avaaminen pienensi tukkiaihiollisten jäävien puiden kokonaismäärää noin 14 prosentilla verrattuna tilanteeseen, jossa mallileimausta sovellettiin koko koealalle eikä koealalla ollut ajouraa. Virheettömien puiden osuuksiin tai puiden laatuluokkajakaumiin ajoura ei juuri vaikuttanut.

Erityisesti turvekankailla ajouran sijoittamisella on suuri vaikutus jäävän puuston laatuun. Ojan penkalle sijoitettavan ajouran vuoksi poistetaan metsikön ulkoiselta laadultaan huonoimmat mutta suurikokoisimmat puut, joiden kasvuun ojitus on eniten vaikuttanut. Vaihtoehtoisesti ajoura voidaan sijoittaa kohtisuoraan ojaa vastaan, jolloin poistetaan tasaisemmin kaikkien kokoluokkien puita. Harvennuksille suunniteltuja pieniä hakkuukoneita käytettäessä varsinaiset ajourat voidaan turvekankailla myös jättää kokonaan tekemättä.

Asiasanat
mänty; ensiharvennus; tekninen laatu; ajoura

Tekijät
  • Stöd, ORCID ID:Sähköposti reeta.stod@metla.fi (email)
  • Sirén, ORCID ID:
  • Tanttu, ORCID ID:
  • Verkasalo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6110 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Malinen J., Kilpeläinen H. et al. (2018) Leimikon puutavaralajikertymien ja kantoraha-arv.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10078
Malinen J., Haring M. et al. (2015) Hinnoittelumenetelmän vaikutus puuraakaaineen oh.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6937
Verkasalo E., Hautamäki S. et al. (2012) Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja saha.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli id 6463
Kilpeläinen H., Lindblad J. et al. (2011) Sahatukin kertymät ja runkojen laatu eteläsuomal.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6824
Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon va.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6099
Heikkilä J., Lindblad J. et al. (2004) Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton ku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5669
Kaurala H., Heräjärvi H. et al. (2004) Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusi-.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6244
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Stöd R., Wall T. et al. (2002) Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6203
Lindblad J., Verkasalo E. (2001) Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6681
Verkasalo E. (1998) Koivu, haapa ja leppä mekaanisen puuteollisuuden.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6972
Verkasalo E., Rintala P. (1998) Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6960
Niemistö P., Hukki P. et al. (1997) Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus raudusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476
Verkasalo E., Aaltio H. (1994) Lehtikuusitukkien mittaus Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6045