Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Saija Huuskonen (email), Anssi Ahtikoski

Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon

Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus kuivahkon kankaan männiköiden tuotokseen ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790. https://doi.org/10.14214/ma.5790

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin viiden vaihtoehtoisen ensiharvennuksen vaikutusta metsikön tuotokseen ja tuottoon kuivahkon kankaan männiköissä. Hakkuukertymät ja kantorahatulojen nykyarvot laskettiin erikseen ensiharvennukselle ja koko kiertoajalle. Kunkin vaihtoehtoisen ensiharvennuskäsittelyn mukainen tuotos määritettiin metsikön mittaushetkestä (päätöksenteon ajankohta) päätehakkuuseen. Tutkimusaineistona käytettiin Metsähallituksen vuosina 1999–2000 koneellisesti hakattuja ensiharvennuskohteita, yhteensä 27 metsikköä Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Puuston kehitysennusteet laadittiin MOTTI-ohjelmistolla, ja näiden ennusteiden luotettavuus testattiin riippumattomalla aineistolla (Metsäntutkimuslaitoksen kestokoeaineisto). Ennusteiden todettiin olevan harhattomia runkoluvun ja pohjapinta-alan suhteen sekä ennustevirheiden (mitattu – ennustettu) pieniä. Vaikka MOTTI-ennusteet aliarvioivat valtapituuden ja tilavuuden kehitystä, oli harha samaa suuruusluokkaa eri harvennusvaihtoehdoissa.

Kun pohjapinta-alasuositusten mukaista ensiharvennusta viivästettiin 10 vuodella, lisääntyi ensiharvennuksen kuitupuukertymä toteutuneesta tasosta (n. 30 m3 ha–1) aina 60:een m3 ha–1. Samalla ensiharvennuksen kantorahatulojen nykyarvo (4 % laskentakorkokanta) suureni keskimäärin 330 euroa ha–1. Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät ratkaisevasti vaikuttaneet eri ensiharvennustapojen väliseen kannattavuusjärjestykseen: 10 vuodella viivästetty pohjapinta-alasuositusten mukainen ensiharvennus osoittautui poikkeuksetta parhaimmaksi. Koska eri ensiharvennusvaihtoehtojen mukaiset koko kiertoajan tuotokset ja tuotot eivät eronneet toisistaan, voidaan todeta, että ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella on perusteltu keino parantaa nimenomaan ensiharvennuksen kannattavuutta, menettelyn kuitenkaan vaikuttamatta ratkaisevasti metsikön tuotokseen tai tuottoon koko kiertoajassa.

Asiasanat
mänty; kuivahko kangas; MOTTI; kantorahatulot; ensiharvennus; kannattavuus; tuotos

Tekijät
  • Huuskonen, ORCID ID:Sähköposti saija.huuskonen@metla.fi (email)
  • Ahtikoski, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5790 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740
Vatanen E., Pirkonen J. et al. (2006) Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikal.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6313
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Hynynen J., Arola M. (1999) Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6436
Seppänen P. (1998) Sekametsät kasvu- ja tuotostutkimuksen kohteena Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli id 5998
Niemistö P. (1997) Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232
Valkonen S. (1997) Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Mielikäinen K., Valkonen S. (1995) Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5948
Nurmi J. (1994) Työtavan vaikutus hakkuukoneen tuotokseen ja hak.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 2 artikkeli id 5921