Jarkko Hantula (email)

Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020

Hantula J. (2020). Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10476. https://doi.org/10.14214/ma.10476

Tekijä

Vastaanotettu 12.11.2020 Hyväksytty 6.12.2020 Julkaistu 22.12.2020

Katselukerrat 3816

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10476 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10476
   

YK julisti kansainvälisen kasvinterveyden teemavuoden Suomen aloitteesta, koska juuri nyt on hyvä aika kiinnittää erityishuomio kasvinterveyden moniin merkityksiin sekä erityisesti niihin ongelmiin, jotka seuraavat sen laiminlyönnistä. Eli on aika välittää tietoa siitä, mitä tapahtuu, ellemme seuraa aktiivisesti kasvinterveystilanteen kehitystä ja kerro kaikille maailman ihmisille, mitä sen heikkeneminen merkitsisi metsien, maatalouden ja puutarhaviljelmien kannalta. Teemavuoden tarkoituksena on myös lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, kuinka paljon kasvinterveys vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä tukea toimia, joilla voidaan vähentää ennakoidusta ilmastonmuutoksesta hyötyvien tuhonaiheuttajien leviämistä. Tämän huolen vakavuutta alleviivaavat tutkimukset vierasperäisten tuholaisten ja taudinaiheuttajien kiihtyvästä leviämisestä.

Kasvinterveyden teemavuoden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta tuhonaiheuttajien aiheuttamista riskeistä yhteisöjen toimeentulolle, koska vain ongelmasta perillä olevat ihmiset voivat tunnistaa tauteja ja tuholaisia sekä reagoida niiden ilmaantumiseen nopeasti ja oikealla tavalla. Ilman tätä tietoa tuhojen vaikutus ihmisten toimeentulolle kasvaa tarpeettoman suureksi ja YK:n tavoittelema köyhyyden poistaminen maailmasta vaikeutuu.

Varsinaisen köyhyyden poistamisen lisäksi kasvinterveydestä huolehtiminen antaa ihmisille kelvollista työtä ja tuottaa taloudellista kasvua vähentämällä kasvi- ja metsätuhoja. Esimerkiksi USA:n saarnenjalosoukkoepidemian (Agrilus planipennis Fairmaire) on arvioitu aiheuttavan kaupungeille ja kunnille yhteensä noin 10 miljardin euron kustannukset. Tässä on oleellista ymmärtää, etteivät nämä kustannukset sisälly tuhonaiheuttajia levittävien kansainvälisen kaupan tuotteiden hintoihin, eikä markkinatalouden ”näkymätön käsi” siten tue metsien terveyttä. Kaupan mekanismien sijaan tuhonaiheuttajia vastaan suojautumisesta on siis päätettävä erikseen, jotta voidaan välttää epäonnistumiset kasvinsuojelussa ja metsien tuholaisten ja patogeenien leviämisen estämisessä. Tässä suhteessa hyvän esimerkin tarjoaa ISPM 15 -nimellä tunnetun kansainvälisen puutavaran käsittelyä koskevan säädöksen käyttöönotto. Säädöksen mukainen menettely on pienentänyt oleellisesti puutavaran mukana kulkeutuvien tuhonaiheuttajien globaalia leviämistä vuoden 2002 jälkeen.

Kansainvälisen kasvinterveysvuoden yhtenä tarkoituksena on edistää kuluttajien vastuullisuutta. Tässä suhteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota elävien kasvien ja kasvituotteiden kansainväliseen kuljettamiseen, koska juuri ne ovat tuhonaiheuttajien pääasiallisia leviämiskeinoja. Tämän osoittavat lukemattomat esimerkit kastajansurmasta (Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr) ja valkomännyn tervasrososta (Cronartium ribicola J.C. Fisch) aina saarnensurmaan (Hymenoscyphus fraxineus T. Kowalski), mäntyankeroiseen (Bursaphelencus xylophilus (Steiner & Bührer) Nickle) ja aasianrunkojäärään (Anoplophora glabripennis Motschulsky). Siksi vastuullinen matkailija ei koskaan tuo tuliaiskasveja tai muutakaan riskejä sisältävää kasvimateriaalia EU:n ulkopuolelta, eikä edes sisämarkkinoilta tarkastamattomia kasvintaimia.

Globaali lämpeneminen luo suotuisia olosuhteita metsätuholaisille ja -patogeeneille sekä lisää abioottisia tuhoja, kuten viimeaikaiset metsäkatastrofit Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa ovat osoittaneet. Näistä ensimmäinen on maailman suurin hyönteistuho, ja jälkimmäisenkin merkitys puumarkkinoille on arvioitu jopa suuremmaksi kuin COVID-19-pandemian merkitys. Myös monien vähemmän dramaattisten tuhojen – kuten juurikäävän pelkästään Euroopassa vuosittain aiheuttamien noin 1,2 miljardin euron tappioiden – voidaan odottaa kasvavan. Siksi kasvinterveyden teemavuoden yhtenä tavoitteena on ilmastotoimien kasvinterveysvaikutusten merkityksen eli biotalouden toimintaedellytysten turvaamisen esilletuominen.

Metsien merkitys on keskeinen myös biodiversiteetin ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi pölyttäjähyönteisten kantojen koko vaikuttaa suoraan maatalouden tuotantomääriin. Tämä johtuu siitä, että osa pölyttäjistä tarvitsee menestyäkseen metsiä, joten niiden terveyden ja monimuotoisuuden suojelu ovat keskeisiä tekijöitä turvattaessa ihmisten ruokahuoltoa ja siten elämisen edellytyksiä. Tästä syystä teemavuoden yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta erityisesti metsien tuhonaiheuttajista ja metsien biodiversiteetin tärkeydestä.

Kaiken kaikkiaan metsien pitäminen kukoistavina ja terveinä kannattaa, sillä niihin sisältyvä vaiva ja kustannukset saadaan takaisin taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina hyötyinä, ja samalla voidaan tukea lukemattomien muiden eliöiden elämää. Tähän tavoitteeseen päästään vain lisäämällä ihmisten tietoisuutta metsätuholaisista ja -taudeista. Sitä kautta voidaan tuottaa kaikkialle maailmaan valmiuksia niiden leviämisen ja menestymisen ehkäisemiseksi – ja juuri siksi Suomi ja YK ovat halunneet kasvinterveydelle kansainvälisen teemavuoden, johon sisältyy oleellisena osana metsien hyvinvointi.

Kirjallisuutta

Hantula J., Müller M.M., Uusivuori J. (2014). International plant trade associated risks: laissez-faire or novel solutions. Environmental Science & Policy 37: 158–160. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2013.09.011.

Kaihlanen J. (2020). Euroopan halpa tuhopuu heikentää suomalaisten sahojen kilpailuasemaa – ylitarjonta tuhoalueiden puumarkkinoilla jatkunee vielä vuosia, PTT ennustaa. Maaseudun tulevaisuus 6.10.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1208622.

Kovacs K.F., Haight R.G., McCullough D.G., Mercader R.J., Siegert N.W., Liebhold A.M. (2010). Cost of potential emerald ash borer damage in U.S. communities, 2009–2019. Ecological Economics 69(3): 569–578. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2009.09.004.

Roques A., Rabitsch W., Rasplus J.Y., Lopez-Vamonde C., Nentwig W., Kenis M. (2009). Alien terrestrial invertebrates of Europe. Julkaisussa: Drake J.A. (toim.). Handbook of alien species in Europe, DAISIE. Invading nature, series in invasion ecology vol. 3. Springer, Berliini, Saksa. s. 63–79. https://doi.org/10.1007/978-1-4020-8280-1_5.

Santini A., Ghelardini L., De Pace C., Desprez-Loustau M.L., Capretti P., Chandelier A., Cech T., Chira D., Diamandis S., Gaitnieks T., Hantula J., Holdenrieder O., Jankovsky L, Jung T., Jurc D., Kirisits T., Kunca A., Lygis V., Malecka M., Marcais B., Schmitz. S, Schumacher J., Solheim H., Solla A., Szabò I., Tsopelas P., Vannini A., Vettraino A.M., Woodward S., Webber J., Stenlid J. (2013). Biogeographic patterns and determinants of invasion by alien forest pathogenic fungi in Europe. New Phytologist 197(1): 238–250. https://doi.org/10.1111/j.1469-8137.2012.04364.x.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Virtanen R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6770 (poista) | Muokkaa kommenttia
Thessler S., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6432 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6583 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5838 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Karppinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6404 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kolström T., Päivinen R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6057 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5767 (poista) | Muokkaa kommenttia
Moilanen M., Saarinen M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6648 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindblad J., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23012 (poista) | Muokkaa kommenttia
Piri T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6545 (poista) | Muokkaa kommenttia
Majasalmi T., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10543 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ahonen O.-P., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6667 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yrjänä T., Luhta P.-L. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6644 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojala J., Mäkelä M. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6033 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pouta E., Rekola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyppänen H., Pasanen K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6729 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6236 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Korhonen K. T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6246 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078 (poista) | Muokkaa kommenttia
Liski J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6071 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6209 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hujala T., Kurttila M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6948 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5861 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6133 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nieminen M., Ahti E. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5915 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rieppo K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6165 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hovi A., Schraik D. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10656 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset