Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha Kieksi (email), Kauko Salo

Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla

Kieksi J., Salo K. (1996). Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla. Metsätieteen aikakauskirja 3/1996: 213-229. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6285. https://doi.org/10.14214/ma.6285

Tiivistelmä

Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (Vaccinium macrocarpon Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ja selviytymistä talvesta sekä rikkakasvisukkessiota v. 1992–1994. Vuosina 1993–1994 tutkittiin myös pensaskarpalon rikkakasvien torjuntaan soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Pensaskarpaloviljelmän rikkakasvisukkessio oli nopeaa. Vuonna 1992 alueella tavattiin 27 ja v. 1994 31 rikkakasvilajia. Yleisimmät lajit olivat ojanukkasammal (Dicranella cerviculata), karhunsammalet (Polytrichum spp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos) sekä vihvilät (Juncus spp.). Vuoden 1992 keväällä putkilokasvien peittävyys oli 4 % ja syksyllä 16 %. Sammalten peittävyys oli ojanukkasammalta lukuunottamatta v. 1992 noin 1 % ja v. 1994 yli 50 %.

Karpaloviljelmän ravinne- tai happamuustason ja karpaloiden kasvuominaisuuksien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Karpalotaimien lukumäärä väheni kaikkina tutkimusvuosina, talvi- ja kevätkuolleisuudesta johtuen, vaikka karpalotaimien lukumäärät kasvoivatkin kesällä. Suuret talvituhot osoittavat etteivät lumipeite ja keväinen sadetus riitä suojelemaan karpaloita pakkasvaurioilta. Ilman tulvitusta karpaloviljely ei todennäköisesti ole mahdollista. Kaikkien putkilokasviryhmien suhteen tehokkaimmaksi rikkakasvihävitteeksi havaittiin glyfosaatti, jonka käyttö edellyttää karpalonviljelyyn soveltuvan sivelytekniikan kehittämistä. Simatsiini ei sovellu pensaskarpaloviljelmille, sillä sen teho on huono ja viipymä turpeessa pitkä.

Asiasanat
pensaskarpalo; Vaccinium macrocarpon; viljely; rikkakasvisukkessio; kasvinsuojeluaineet

Tekijät
  • Kieksi, ORCID ID:Sähköposti kauko.salo@metla.fi (email)
  • Salo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6285 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ruotsalainen S. (2018) Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen l.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 9929
Ruotsalainen S. (2018) Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen l.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 9929
Rantala J., Saarinen V.-M. (2006) Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmast.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5691
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Koskela T., Karppinen H. (2005) Metsänuudistumisen viivästymisen syyt yksityisti.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli id 5779
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (2004) Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsis.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6078
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (2004) Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsis.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6078
Hyppönen M., Varmola M. et al. (2003) Metsien uudistuminen suojametsäalueella Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6671
Hyppönen M., Hallikainen V. et al. (2003) Lapin lain mukainen metsänviljely – tilastotarka.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6670
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Saksa T., Jokinen M. et al. (1999) Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnite.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli id 6121
Nikkanen T., Antola J. (1998) Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatt.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6572
Niemistö P. (1998) Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoiss.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Valkonen S. (1997) Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475
Ahtikoski A. (1997) Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männy.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6519
Kieksi J., Salo K. (1996) Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja r.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6285
Rikala R. (1996) Koivun paakkutaimien juurten kasvupotentiaali ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5798
Saarenmaa L., Liukkonen J. (1995) Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5951