Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha Kieksi (email), Kauko Salo

Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla

Kieksi J., Salo K. Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla. Metsätieteen aikakauskirja 1996/3: 213-229. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli 6285. https://doi.org/10.14214/ma.6285

Tiivistelmä

Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (Vaccinium macrocarpon Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ja selviytymistä talvesta sekä rikkakasvisukkessiota v. 1992–1994. Vuosina 1993–1994 tutkittiin myös pensaskarpalon rikkakasvien torjuntaan soveltuvia kasvinsuojeluaineita. Pensaskarpaloviljelmän rikkakasvisukkessio oli nopeaa. Vuonna 1992 alueella tavattiin 27 ja v. 1994 31 rikkakasvilajia. Yleisimmät lajit olivat ojanukkasammal (Dicranella cerviculata), karhunsammalet (Polytrichum spp.), hietakastikka (Calamagrostis epigejos) sekä vihvilät (Juncus spp.). Vuoden 1992 keväällä putkilokasvien peittävyys oli 4 % ja syksyllä 16 %. Sammalten peittävyys oli ojanukkasammalta lukuunottamatta v. 1992 noin 1 % ja v. 1994 yli 50 %.

Karpaloviljelmän ravinne- tai happamuustason ja karpaloiden kasvuominaisuuksien välillä ei havaittu tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Karpalotaimien lukumäärä väheni kaikkina tutkimusvuosina, talvi- ja kevätkuolleisuudesta johtuen, vaikka karpalotaimien lukumäärät kasvoivatkin kesällä. Suuret talvituhot osoittavat etteivät lumipeite ja keväinen sadetus riitä suojelemaan karpaloita pakkasvaurioilta. Ilman tulvitusta karpaloviljely ei todennäköisesti ole mahdollista. Kaikkien putkilokasviryhmien suhteen tehokkaimmaksi rikkakasvihävitteeksi havaittiin glyfosaatti, jonka käyttö edellyttää karpalonviljelyyn soveltuvan sivelytekniikan kehittämistä. Simatsiini ei sovellu pensaskarpaloviljelmille, sillä sen teho on huono ja viipymä turpeessa pitkä.

Avainsanat
pensaskarpalo; Vaccinium macrocarpon; viljely; rikkakasvisukkessio; kasvinsuojeluaineet

Tekijät
  • Kieksi, Sähköposti kauko.salo@metla.fi (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 8763

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6285 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0 Peer reviewed

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Siipilehto J., Hynynen J. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10713 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toppinen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 6002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6475 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kieksi J., Salo K. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6285 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nikinmaa E., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6524 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppänen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5998 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hänninen H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6160 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5724 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5862 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Sauvula-Seppälä T. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10704 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lappi J., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6373 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset