Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email)

Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaikutus istutetun rauduskoivikon kasvuun ja tuotokseen

Niemistö P. (1997). Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaikutus istutetun rauduskoivikon kasvuun ja tuotokseen. Metsätieteen aikakauskirja 4/1997: 439-454. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232. https://doi.org/10.14214/ma.6232

Tiivistelmä

Istutettujen rauduskoivikoiden ensiharvennusreaktiota tutkittiin 17 kestokokeessa, joissa jäävän puuston pohjapinta-ala oli harvennuksen jälkeen 50, 65 ja 80 prosenttia harventamattomasta kontrollista.

Harventamisen seurauksena puuston hehtaarikohtainen tilavuuskasvu aleni, vaikka yksittäiset koivut lisäsivät paksuuskasvuaan voimakkaasti. Tämä harvennusreaktio vastasi ensimmäisellä 5-vuotiskaudella noin 20 % suuruisen puustopääoman vähennyksen mukana menetettyä kasvupotentiaalia. Eniten suhteellista kasvuaan paransivat jäävän puuston pienimmät puut. Järeän koivun kasvatuksen kannalta oli kuitenkin merkittävää, että myös koivikon suurimmat puut lisäsivät voimakkaan harvennuksen jälkeen paksuuskasvuaan noin 30 %. Näin ollen viljavien kasvupaikkojen rauduskoivikoille suositellaan voimakasta ensiharvennuskäsittelyä. Tulosten mukaan rauduskoivun kasvu puutasolla lisääntyi pudotettaessa puustopääoma 65 %:n tasolta 50 %:n tasolle ja edelleen kolmannekseen harventamattomasta, joten hyvinkin voimakkaat käsittelyt voivat olla perusteltuja. Koivun pituuskehitys kuitenkin hidastui näin voimakkaan harvennuksen seurauksena.

Tiheydessä 1 600 kpl/ha kasvavan rauduskoivikon ensiharvennus kannattaa tehdä aikaisintaan 14 metrin valtapituudessa. Harventamattoman koivikon latvukset supistuvat tässä vaiheessa nopeasti, joten aikaa järkevälle ensiharvennukselle on korkeintaan 4–5 vuotta ja tiheämmässä koivikossa tätäkin vähemmän. Taimikonharvennus on tarpeellinen mikäli runkoluku on 2 500 kpl tai enemmän.

Asiasanat
koivu; Betula pendula; ensiharvennus; harvennusaste; kasvu; tuotos; valtapituus; latvus

Tekijät
  • Niemistö, ORCID ID:Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (email)

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6232 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740
Vatanen E., Pirkonen J. et al. (2006) Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikal.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6313
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Hynynen J., Arola M. (1999) Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6436
Seppänen P. (1998) Sekametsät kasvu- ja tuotostutkimuksen kohteena Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli id 5998
Niemistö P. (1997) Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232
Valkonen S. (1997) Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6475
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Mielikäinen K., Valkonen S. (1995) Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5948
Nurmi J. (1994) Työtavan vaikutus hakkuukoneen tuotokseen ja hak.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 2 artikkeli id 5921