Sirén, Matti; Tanttu, Vesa

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Matti Sirén , Vesa Tanttu

Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa

Sirén M., Tanttu V. Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6162. https://doi.org/10.14214/ma.6162

Tiivistelmä

Tutkimuksessa vertailtiin pienten hakkuukoneiden ja korjurin työn tuottavuutta, korjuujälkeä ja työmenetelmiä rämemännikön ensiharvennuksessa. Hakkuukoneilla tutkittiin kahta menetelmävaihtoehtoa. Ensimmäisessä metsäkuljetusurat sijoitettiin ojien päälle ja ojalinjojen keskiväliin. Metsäkuljetusuraväli oli 20 metriä. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja tarvittaessa niiltä poikkeavilla pistourilla. Toisessa vaihtoehdossa metsäkuljetusurat sijoitettiin ainoastaan ojien päälle. Metsäkuljetusuraväliksi tuli tällöin 40 metriä. Metsäkuljetusurien väliin sijoitettiin kaksi hakkuu-uraa. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja hakkuu-urilla. Korjurilla ajouraväli oli 20 metriä.

Työn tuottavuus hakkuukoneilla oli keskimäärin 8,6–12,5 ja korjurilla 5,0 m³ tehotunnissa. Hakkuukoneilla työn tuottavuus käytettäessä 20 metrin ajouraväliä oli 9 % korkeampi kuin hakkuu-uramenetelmällä. Hakkuukoneilla vauriopuiden osuus jäävän puuston runkoluvusta oli 20 metrin uravälillä 2,7 % ja hakkuu-uramenetelmällä 5,9 %. Hakkuu-uramenetelmällä vauriopuiden osuus lähellä kapeita hakkuu-uria, joilla vain hakkuukone kulkee, oli 10,0 %. Luvut sisältävät myös metsäkuljetuksen vauriot. Korjurilla vaurioitui 2,2 % jäävästä puustosta. Jäävän puuston määrä vastasi kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla ohjeita. Hakkuu-uramenetelmällä jäävä puusto jakautui tasaisemmin kuin 20 metrin uravälillä.

Korjuukustannukset ja korjuujäljen seurauskustannukset sisältävää korjuun kokonaistaloutta verrattiin tutkituilla hakkuukone-kuormatraktoriketjun ajouravaihtoehdoilla. Korjuujäljen kustannukset laskettiin kiertoajalle. Nyt todetun korjuujäljen oletettiin toteutuvan myös 15 vuoden kuluttua tehtävässä toisessa harvennuksessa. Käytettäessä 20 metrin uraväliä korjuukustannukset olivat 3 685 mk/ha. Puustovaurioiden ja ajourien nykyarvo 3 %:n korolla oli 278 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmällä korjuukustannukset olivat 3 855 mk/ha ja korjuujäljen kustannukset vastaavasti 196 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmän käyttö on perusteltua laadultaan epätasaisissa männiköissä.

Avainsanat
ensiharvennus; korjuujälki; hakkuukone; korjuri; turvemaat; kustannukset

Tekijät

Sirén, Sähköposti matti.siren@metla.fi
Tanttu, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4533

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6162 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Mäkinen A., Holopainen M. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6342 (poista) | Muokkaa kommenttia

Aronen T., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5805 (poista) | Muokkaa kommenttia

Viiri H., Kytö M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6502 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saranpää P., Strömberg M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6083 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nevalainen S., Mattila U. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6687 (poista) | Muokkaa kommenttia

Valkonen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6967 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kurttila M., Jokimäki J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6866 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kinnunen K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6546 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tanhuanpää T., Kankare V. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5888 (poista) | Muokkaa kommenttia

Himanen K., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5709 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heinonen T., Pukkala T. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6230 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pennanen O., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6365 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hänninen R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6131 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hänninen H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6123 (poista) | Muokkaa kommenttia

Vikman A., Saari P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6343 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tamminen P., Saarsalmi A. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6222 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mikkilä M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5698 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pohtila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6964 (poista) | Muokkaa kommenttia

Rasinmäki J., Mäkinen A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6341 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas A., Aakala T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6080 (poista) | Muokkaa kommenttia

Palo M., Veijola P. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5985 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sikanen L., Saarilahti A. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6226 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sirén M., Tanttu V. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6162 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset