Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Olli Salminen, Hannu Hirvelä

Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002–2031

Nuutinen T., Salminen O., Hirvelä H. (2004). Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002–2031. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5665. https://doi.org/10.14214/ma.5665

Tiivistelmä

Yksityismetsillä ja niiden toimintaympäristössä tapahtuvilla muutoksilla, kuten vuonna 1993 voimaan astuneella metsäverouudistuksella, on keskeinen merkitys teollisuuden puunhankinnalle Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli skenaariolaskelmien avulla arvioida Etelä-Suomen yksityismetsien lähivuosikymmenten (2002–2031) hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä eri veromuodon siirtymäkaudelle (1993–2005) valinneiden metsänomistajien metsissä sekä verrata näitä arvioita edeltävien vuosien toteutuneisiin hakkuisiin.

Etelä-Suomen yksityismetsien puun tarjonnan yläraja on 66,4 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta vuodessa. Tämä on 1,5-kertainen vuosien 2002–2011 suurimman kestävän hakkuumäärän arvioon (43,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa) verrattuna. Kestävyyskriteerit jaksottavat välittömät hakkuumahdollisuudet useammalle kaudelle. Vuosina 1997–2001 toteutuneiden hakkuiden ainespuukertymä (42,5 miljoonaa kuutiometriä) on samaa suuruusluokkaa kuin suurin kestävä hakkuumäärä. Toteutuneiden hakkuiden puutavaralajirakenne ei ole pitkällä aikavälillä kestävä, sillä kuusitukin hakkuut ylittävät kestävät hakkuumahdollisuudet. Pinta-alaverotukseen siirtymäkaudella kuuluvien yksityismetsien osuus hakkuumahdollisuuksista vaihtelee eri laskelmissa ja eri kausilla 31–36 prosentin välillä. Osuus vastaa ko. ryhmän osuutta pinta-alasta, tilavuudesta ja tukkitilavuudesta. Vuosina 1997–2002 pinta-alaverotettujen metsien osuus markkinahakkuista oli keskimäärin 53 prosenttia. Hakkuiden optimaalinen kohdentuminen veromuodoittain on siis erilainen kuin siirtymäkaudella toteutunut.

Siirtymäkauden hakkuiden painottuminen pinta-alaverotettuihin metsiin kasvattaa myyntivero tuksen jo siirtymäkaudelle valinneiden metsiä. Laskelmien perusteella pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuiden väheneminen siirtymäkauden jälkeen on korvattavissa lisäämällä muiden yksityismetsänomistajaryhmien hakkuita. Tutkimuksessa ei tarkasteltu metsänomistajien hakkuukäyttäytymistä eivätkä laskelmat ennusta puumarkkinoilla toteutuvaa tarjontaa.

Asiasanat
hakkuumahdollisuudet; yksityismetsät; metsäverouudistus

Tekijät
  • Nuutinen, ORCID ID:Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (email)
  • Salminen, ORCID ID:
  • Hirvelä, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5665 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Hänninen H., Kumela H. et al. (2017) Metsänomistajien näkemys metsänvuokrauksesta met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 numero 0 artikkeli id 6997
Etula H., Store R. (2011) Metsävaratiedon ajantasaistaminen tapahtuma- ja .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli id 6558
Hänninen H., Karppinen H. et al. (2007) Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli id 6404
Hokajärvi R., Tikkanen J. et al. (2006) Yhteistyön ohjeistus metsäkeskusten metsäsuunnit.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli id 6315
Uotila E. (2005) Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6260
Nuutinen T., Salminen O. et al. (2004) Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuude.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5665
Isokääntä T., Tikkanen J. (2003) Metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välinen v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6113
Uotila E. (2003) Puoli vuosisataa tientekoa metsänparannusvaroilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5681
Hyvönen P., Korhonen K. T. (2003) Metsävaratiedon jatkuva ajantasaistus yksityisme.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5679
Saarinen V.-M., Aarnio J. et al. (2002) Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattav.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6197
Järveläinen V.-P., Karppinen H. et al. (1998) Yksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittä.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli id 5999
Ovaskainen V., Ripatti P. (1998) Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden ver.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6961
Kangas J., Pukkala T. et al. (1996) Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli id 6286
Ripatti P. (1995) Metsänomistajien metsätaloudellinen käyttäytymin.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6664
Hakkarainen J., Hyttinen P. et al. (1995) Puuston tasearvo ja puutaseen ongelma metsälön t.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 3 artikkeli id 6663