Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Hannu Hökkä

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2002–2031 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H., Härkönen K., Hökkä H. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2002–2031 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3B artikkeli 6809. https://doi.org/10.14214/ma.6809

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2002–2031. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 6,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,4-kertaisesti vuosina 1997–2001 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 4,1 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Vaikka hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla hieman suurenisi lähivuosikymmeninä ja hakkuumahto säilyisi toisella kymmenvuotiskaudella lähes 6 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 5,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Koko kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta on mäntyä keskimäärin 60, kuusta 21, koivua 17 ja muuta lehtipuuta 2 prosenttia. Koivun kertymästä on turvemailla keskimäärin 64 prosenttia. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin 12 prosenttia. Suojelu ja käytönrajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 0,9 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.

Avainsanat
hakkuumahdollisuusarvio; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Härkönen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hökkä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4505

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6809 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Salminen O., Hirvelä H. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6024
Sievänen R., Kareinen T. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5980
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6218
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1B artikkeli 6175
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5946
Nuutinen T., Salminen O. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5665
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6809
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788
Maltamo M., Haara A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6180
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5862
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2B artikkeli 6613
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4B artikkeli 6455
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6796
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6149
Hirvelä H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1B artikkeli 6311
Hirvelä H., Härkönen K. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4B artikkeli 6215
Hirvelä H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3B artikkeli 6726
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6659
Hirvelä H., Nuutinen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6133
Nuutinen T., Hanski I. K. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5910
Nuutinen T., Kilpeläinen A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6349
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6735