Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email)

Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla

Saksa T. (1998). Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711. https://doi.org/10.14214/ma.6711

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan männyn istutustaimien menestymistä seitsemän kasvukauden aikana. Aineisto koostuu 27:stä vuonna 1987 istutetusta männyn viljelyalasta. Pitkäaikaisen kestokoealoihin perustuvan seurannan avulla luodaan kuva männyn istutustaimikon vakiintumisprosessista.

Tutkituille aloille oli istutettu keskimäärin 1 857 tainta/ha ja 45 %:lla kohteista saavutettiin voimassa ollut viljelytiheysohje 2 000 tainta/ha (Q1 = 1 635 ja Q3 = 2 067 tainta/ha). Männyn istutustaimia kuoli runsaimmin ensimmäisenä ja toisena vuonna istutuksen jälkeen. Kolmantena vuonna istutustaimipopulaation vakiintuessa niistä oli elossa keskimäärin 74 % ja seitsemäntenä kasvukautena 71 % (vaihteluväli 39–94 %). Yksilöidyistä kuolleisuuden aiheuttajista olivat yleisimpiä paakkutaimilla hyönteiset ja paljasjuuritaimilla pintakasvillisuus sekä istutusvirheet. Paakkutaimien menestyminen paranisi yli 10 %-yksiköllä, jos tukkikärsäkkäiden tuhot voitaisiin estää. Huolellisemmalla viljelytyöllä ja jälkihoidolla istutustaimien menestymistä voitaisiin edelleen kohentaa 5–10 %-yksikköä.

Seitsemäntenä kasvukautena kasvatuskelpoisia istutusmäntyjä oli keskimäärin 1 257 kpl/ha eli 68 % istutustiheydestä (Q1 = 938 ja Q3 = 1 633 tainta/ha). Parhaimmillaan yli 90 % istutustaimista oli edelleen kasvatuskelpoisia mutta 20 %:lla uudistusaloista viljelyn onnistumisaste jäi alle 50 %:n. Sekä paljasjuuri- että paakkutaimilla perustettujen taimikoiden keskipituus ylsi lähes 130 cm:n tasolle kuuden vuoden kuluttua istutuksesta. Istutustaimien elossaoloa ja keskipituuden kehitystä kuvattiin epälineaarisilla regressiomalleilla.

Asiasanat
mänty; istutus; taimien alkukehitys; tuhot

Tekijät
  • Saksa, ORCID ID:Sähköposti timo.saksa@metla.fi (email)

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6711 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Siitonen J., Pouttu A. (2014) Kirjanpainajatuhot Rörstrandin vanhojen metsien .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli id 5810
Miina J., Saksa T. (2013) Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6030
Komonen A., Alajoki H. (2011) Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin S.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6811
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2010) Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineist.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943
Yli-Kojola H., Nevalainen S. (2006) Metsätuhojen esiintyminen Suomessa 1986–94 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5735
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Lilja A., Kokkola M. (2005) Phytophthora-lajien aiheuttamat uudet uhkat mets.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli id 5780
Viiri H. (2004) Rauduskoivu ja kenttäkerroksen kasvit tukkimiehe.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6224
Tomppo E., Joensuu J. (2003) Hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot Etelä-Suome.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6114
Ihalainen A., Ahola A. (2003) Pyry- ja Janika-myrskyjen aiheuttamat puuston tu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6803
Mehtätalo L. (2002) Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmalli.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6196
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (2002) Suomen suometsät 1951–1994 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2B artikkeli id 6242
Hynynen J., Viherä-Aarnio A. et al. (2002) Nuorten haapaviljelmien alkukehitys Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli id 6864
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Niemistö P. (1998) Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoiss.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Väkevä J., Lipponen K. (1997) Yksityismaiden metsätuhot vuosina 1992–93 ja met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6474
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Uotila E. (1994) Hyönteistuhot metsätaloudessa – taustaa tuhojen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6047