Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tenho Hynönen (email), Timo Saksa

1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa

Hynönen T., Saksa T. 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja 1997/4: 455-476. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6233. https://doi.org/10.14214/ma.6233

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1970- ja 1980-luvuilla toteutettujen pellonmetsitysten onnistumista sekä kivennäis- että turvemaapelloilla. Metsityspuulajeina olivat mänty ja kuusi turvemaapelloilla sekä em. lisäksi rauduskoivu kivennäismaapelloilla. Kaikkiaan tutkittuja taimikoita oli 108 kpl. Pelloista suurin osa oli raivattu mustikkaisista tai sitä viljavammista metsämaista.

Kivennäismaapelloilla metsitystulos oli parempi kuin turvemaapelloilla. Turvemaapeltojen männiköissä kasvatuskelpoisia istutustaimia oli keskimäärin 800 kpl/ha, kun niitä kivennäismaapelloilla oli yli 1 500 kpl/ha. Kuusikoissa vastaavat tiheydet olivat 1 700 ja 1 400 kpl/ha. Koivikoissa kasvatuskelpoisten taimien määrä oli eri ikäluokissa keskimäärin 1 000 kpl/ha. Luontaisilla havupuilla ei ollut metsitystulokseen vaikutusta, mutta hieskoivu paransi turvemaapeltojen metsitystulosta.

Hitaammasta alkukehityksestä huolimatta kuuset saavuttivat kivennäismaapelloilla lähes mäntyjen pituuden (7–8 m) 19 vuoden iällä. Vastaavalla iällä koivikot olivat lähes 13-metrisiä. Turvemaapelloilla männyn pituuskehitys vastasi lähes kivennäismaapeltojen männiköiden kehitystä. Sen sijaan turvemaapeltojen kuusikoiden pituus oli 19 vuoden iällä vain puolet kivennäismaapeltojen kuusikoiden pituudesta. Kuusikoiden ja männiköiden tilavuusero oli kivennäismaapeltojen ja turvemaapeltojen välillä pituuskehitystäkin suurempi. Parhaiten onnistuneissa vanhimmissa metsityskohteissa puuston tilavuus ylitti 100 m3/ha. Runkomutka oli yleisin laatua heikentävä tekijä sekä männyllä että koivulla. Männyn sahauskelpoisuutta heikentäviä vikoja oli yli 80 %:lla istutusmännyistä. Turvemaapeltojen kuusikoissa erilaisia latvavaurioita esiintyi 80 %:lla rungoista.

Avainsanat
kuusi; mänty; rauduskoivu; kivennäismaapellot; turvemaapellot

Tekijät
  • Hynönen, Sähköposti tenho.hynonen.psmk@pp.kolumbus.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4694

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6233 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Miettinen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6732 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6847 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9998 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hotanen J.-P., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6607 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6914 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sarkkola S., Hökkä H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5677 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rekola M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6169 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hetemäki L., Kuuluvainen J. et al. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6375 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sievänen R., Soimakallio S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5960 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivinen R., Anttila P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6021 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset