Tiina Laine (email), Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa, Juho Rantala

Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljastuneen kivennäismaan määrään, havupuiden kasvuun ja luontaisesti syntyvän koivun määrään

Laine T., Kankaanhuhta V., Saksa T., Rantala J. (2021). Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljastuneen kivennäismaan määrään, havupuiden kasvuun ja luontaisesti syntyvän koivun määrään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10510. https://doi.org/10.14214/ma.10510

Tekijät
  • Laine, Metsä Group Sähköposti tiina.laine@metsagroup.com (sähköposti)
  • Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki Sähköposti ville.kankaanhuhta@luke.fi
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki Sähköposti timo.saksa@luke.fi
  • Rantala, Metsä Group Sähköposti juho.rantala@metsagroup.com

Vastaanotettu 4.1.2021 Hyväksytty 10.1.2021 Julkaistu 12.1.2021

Katselukerrat 6691

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10510 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10510

Seloste artikkelista Laine T., Kankaanhuhta V., Rantala J., Saksa T. (2020). Effects of spot mounding and inverting on growth of conifers, exposed mineral soil and natural birch regeneration. Silva Fennica vol. 54 no. 5 article id 10369. https://doi.org/10.14214/sf.10369

Uudistushakkuun jälkeen on tärkeää saada uusi puusto nopeasti kasvuun. On tutkittu tosiasia, että maanmuokkaus parantaa istutettavien taimien kasvua ja elossa oloa. Maanmuokkausmenetelmät voidaan jakaa kivennäismaata paljastaviin ja kohoumia muodostaviin menetelmiin. Laikku- ja kääntömätästys ovat kohoumia muodostavia menetelmiä, joissa molemmissa muodostuneen mättään pinta on yhtenäistä kivennäismaata (Kuva 1). Oikein tehtynä maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, parantaa juuriston kasvua ja ravinteiden saantia, vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua sekä torjuu tukkimiehentäin (Hylobius abietis (L.)) aiheuttamia tuhoja. Siksi maanmuokkaus voi vähentää koko uudistamisketjun kustannuksia vähentämällä varhaishoidon määrää ja parantamalla uudistettavan puulajin kasvua.

1

Kuva 1. Periaatekuvat tutkimuksen kohteena olevista maanmuokkausmenetelmistä: a) laikkumätäs ja b) kääntömätäs. Laikkumätästyksessä kivennäismaata ja humusta sisältävä mätäs käännetään muokkaamattoman maan päälle, jolloin syntyy laikuksi kutsuttu kuoppa ja mättään sisään jää kaksinkertainen humuskerros. Kääntömätästyksessä puolestaan mätäs käännetään ylösalaisin samaan kuoppaan, mistä se on otettu.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin maanmuokkauksessa paljastuneen kivennäismaan määrää, mättäisiin istutettujen havupuiden (kuusi (Picea abies (L.) H. Karst.) ja mänty (Pinus sylvestris L.)) kasvua sekä luontaisesti syntyneen koivun (raudus- (Betula pendula Roth) ja hieskoivu (B. pubescens Ehrh.)) määrää, kun alue oli laikku- tai kääntömätästetty. Koejärjestelyt toteutettiin vuosina 2012 ja 2015 perustetuilla kahdeksalla kohteella, joille perustetuille lohkoille arvottiin käsittelyt (kääntö- tai laikkumätästys). Ensimmäisen kasvukauden jälkeen maanpinnan rikkoutuminen määritettiin. Lisäksi mitattiin mättäät ja taimet, joiden kasvua seurattiin kolmen kasvukauden ajan. Kolmen kasvukauden jälkeen määritettiin myös alueelle luontaisesti syntyneen koivun määrä.

Laikkumätästyksessä paljastui hiukan enemmän kivennäismaata (26,8 %) kuin kääntömätästyksessä (23,6 %), mutta ero menetelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Mättäiden osuus paljastuneesta kivennäismaasta oli samanlainen, mutta laikkujen paljastaman kivennäismaan määrässä oli eroa (9,2 % laikkumätästyksessä ja 5,8 % kääntömätästyksessä). Muutoin paljastuneen kivennäismaan määrä (ajourat ym.) ei eronnut maanmuokkausmenetelmien välillä. Teoreettisesti kääntömätästyksen pitäisi paljastaa puolet kivennäismaan määrästä verrattuna laikkumätästykseen, kun maa käännetään takaisin samaan kuoppaan, mistä se on otettu. Tässä tutkimuksessa laikkumätästyksessä kivennäismaata paljastui vain 3,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin kääntömätästyksessä. Mikäli istutustiheys olisi 2000 kpl ha–1 ja kääntömättään koko 50 × 50 cm, paljastaisi mättäiden tekeminen ainoastaan 5 % kivennäismaata. Tässä tutkimuksessa oli kääntömätästyksen yhteydessä syntynyt myös laikuiksi luokiteltavia kohtia, mikä lisäsi paljastuneen kivennäismaan osuutta ja kavensi eroa verrattuna laikkumätästykseen.

Mätästysmenetelmällä ei ollut vaikutusta istutettujen taimien kasvuun tai elossa oloon, vaan molemmissa taimet menestyivät hyvin. Kolmen kasvukauden jälkeen kuolleisuus laikkumättäisiin istutetuilla taimilla oli 13,5 % ja kääntömättäisiin istutetuilla 13,3 %. Laikkumättäisiin istutetut taimet olivat keskimäärin 60,0 cm kolmen kasvukauden jälkeen ja kääntömättäisiin istutetut 57,6 cm. Kasvu ja elossa olo vastasivat aikaisempien tutkimuksien tuloksia.

Kolmen kasvukauden jälkeen laikkumätästetyllä alalla oli keskimäärin 29 086 kpl ha–1 luontaisesti syntyneitä koivuja. Kääntömätästetyllä alalla koivuja oli 21 % vähemmän (22 951 kpl ha–1). Vaikka luontaisesti syntyvän koivun määrä vaihteli paljon kohteittain, oli menetelmien välinen ero kaikilla kohteilla samansuuntainen (Kuva 2). Kohteiden väliseen vaihteluun voi olettaa vaikuttavan erilaiset olosuhteet, kuten kohteen sijainti, kasvupaikka, kosteus- ja lämpöolot, mutta myös siementävän reunapuuston ja säästöpuiden määrällä on vaikutusta. Pienempi määrä poistettavaa puustoa vähentää myöhemmissä vaiheissa varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon kuluvaa aikaa alentaen siten kustannuksia. Taimikonhoidon ajanmenekkimallin mukaan 6135 kpl ha–1 ero poistettavan vesakon määrässä tarkoittaisi ajanmenekin kasvamista 1,5 työpäivästä 1,8 työpäivään poistuman keskimääräisen läpimitan ollessa 1,5 cm.

2

Kuva 2. Luontaisesti syntyneen koivun määrä (kpl ha-1) kohteittain ja maanmuokkausmenetelmittäin.

Tutkimuksen tuloksien perusteella tulisi suosia kääntömätästystä niillä kohteilla, joille se soveltuu. Roustealttiit, maalajiltaan hienot kohteet soveltuvat paremmin laikkumätästykseen. Vaikka kohteiden välillä olikin vaihtelua luontaisesti syntyneen koivun määrässä, voidaan huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella vähentää paljastuneen kivennäismaan määrää tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia enemmän ja sitä kautta vähentää taimikonhoidon kustannuksia.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uusivuori J., Palo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6717 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5850 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hujala T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10377 (poista) | Muokkaa kommenttia
Linnakoski R., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6597 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6078 (poista) | Muokkaa kommenttia
Himanen K., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9998 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarikoski H., Mustajoki J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6783 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lähde E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6209 (poista) | Muokkaa kommenttia
Holopainen M., Vastaranta M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5883 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasanen M., Heikkinen H. I. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5847 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ollonqvist P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6862 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järviluoma J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6443 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koski V., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6835 (poista) | Muokkaa kommenttia
Müller M. M., (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 23002 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., Vainio E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5686 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nieminen M., Ahti E. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5915 (poista) | Muokkaa kommenttia
Reunala A., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6156 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hovi A., Schraik D. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10656 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2017) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7820 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kantola A., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6401 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivinen R., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6383 (poista) | Muokkaa kommenttia
Moilanen M., Hytönen J. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6936 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppänen P., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6527 (poista) | Muokkaa kommenttia
Aakala T., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5857 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kokkila M., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6028 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6604 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jokimäki J., Henttonen H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6576 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset
Kankaanhuhta V., Ämmälä M. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10011
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6261
Kankaanhuhta V., Väkevä J. et al. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6241
Kemppainen K., Kärhä K. et al. (2025) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2025 no. 0 artikkeli 25002
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10510
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5751
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6458