Seloste artikkelista Hytönen J., Beuker E., Viherä-Aarnio A. (2018). Clonal variation in basic density, moisture content and heating value of wood, bark and branches in hybrid aspen. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9938. https://doi.org/10.14214/sf.9938

Eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan keinollinen lajiristeymä, hybridihaapa (Populus tremula × P. tremuloides), on yksi Suomen nopeakasvuisimmista puulajeista. Hybridihaapaa kasvatettiin 1950- ja 1960-luvuilla tulitikkuteollisuuden raaka-aineeksi, mutta tuotannon loputtua kiinnostus haapaan väheni 1970-luvun alussa. Uusi hybridihaavan jalostusohjelma käynnistettiin 1990-luvun puolivälissä tavoitteena nopeakasvuisen kuitupuun tuotanto. Ohjelmassa valittiin 1950- ja 1960-luvuilla perustetuista metsiköistä ja kokeista yksittäisiä nopeakasvuisia puita, jotka monistettiin kasvullisesti. Kasvullisesti lisäämällä voidaan ominaisuuksiltaan hyviksi todetut yksilöt monistaa nopeasti metsänviljelyyn, ja yksilöissä esiintyvät haluttujen ominaisuuksien yhdistelmät pysyvät tuotetuissa klooneissa muuttumattomina. Hybridihaapaviljelmien perustamiseen olisi syytä käyttää hyvin menestyneistä risteytysperheistä valittuja ja testattuja klooneja.

Haapa kasvaa parhaiten ravinteikkailla metsämailla ja entisillä peltomailla. Kuitupuun tuotannossa suositellaan istutettavaksi 1200 hybridihaavan tainta hehtaarille ja kasvattamaan niitä 20−25 vuotta ilman harvennuksia. Avohakkuun jälkeen seuraava sukupolvi voidaan saada juurivesoista. Vesasyntyistä haavikkoa voitaisiin kasvattaa myös energiapuuksi lyhyellä kiertoajalla, tai yhdistää energiapuun ja kuitupuun tuotanto.

Hybridihaavan kloonien välisestä vaihtelusta puuraaka-aineen ominaisuuksissa tiedetään vielä vähän. Puuaineen tiheys on yksi tärkeimmistä laatua määrittävistä tekijöistä. Energiakäytön kannalta tärkeitä ovat myös tuhkapitoisuus ja lämpöarvo.

Tutkimuksessa valittiin Urjalassa peltomaalle viljellyltä hybridihaavan kloonikokeelta seitsemän kloonia. Jokaisesta kloonista kaadettiin 12 kasvukauden ikäisinä viisi puuta joulu–tammi­kuussa. Puiden pituus ja rinnankorkeusläpimitta mitattiin. Hybridihaapojen keskipituus oli 11 metriä ja keskiläpimitta 11 senttimetriä. Jokaisesta puusta otettiin näytekiekot 0,6:n 1,3:n ja 2 metrin korkeudelta kannosta ja siitä eteenpäin kahden metrin välein sekä erilliset oksanäytteet (kuva 1). Näytekiekoista määritettiin puun ja kuoren kuiva-tuoretiheys veteenupotusmenetelmällä sekä puun, kuoren ja oksien kosteus, tuhkapitoisuus ja tehollinen lämpöarvo. Kloonikohtaisten keskiarvojen lisäksi tarkasteltiin kosteuden ja tiheyden vaihtelua myös puun pituussuunnassa.

Kuva 1. Näytekiekkoja maastossa. Kuva Seppo Vihanta.

Hybridihaapakloonien puuaineen ja kuoren ominaisuudet poikkesivat selvästi toisistaan. Puun ja kuoren kosteus ja tiheys vaihtelivat merkittävästi myös puun pituussuunnassa (kuva 2). Puussa oli pienempi tuhkapitoisuus (0,5 % vs. 3,9 %), kuivatuoretiheys (378 kg m^–3 vs. 450 kg m^–3), ja tehollinen lämpöarvo (18.26 MJ kg^–1 vs. 19.24 MJ kg^–1) kuin kuoressa. Kuoren kosteus oli kuitenkin korkeampi kuin puuaineen (55 % vs. 49 %). Oksista mitatut arvot olivat puun ja kuoren arvojen välissä.

Kuva 2. Tutkittujen hybridihaapakloonien puun (A), kuoren (B) ja rungon (C) tiheyden vaihtelu puun pituussuunnassa. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.

Hybridihaapakloonien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja mm. puun ja kuoren kosteus- ja tuhkapitoisuudessa, kuiva-tuoretiheydessä ja lämpöarvossa sekä pituuskasvussa. Tulokset osoittavat, että useissa hybridihaavan ominaisuuksissa on kloonien välistä vaihtelua, jota voitaisiin hyödyntää kloonien valinnassa, ja että kloonivalinnalla voitaisiin ominaisuuksiin vaikuttaa. Tulosten perusteella käyttökelpoiselta valintakriteeriltä vaikuttaa kuivatuoretiheys, jossa esiintyi suuruusluokaltaan merkittävää vaihtelua, ja joka on keskeinen biomassan laatuun vaikuttava ominaisuus. Pituuskasvussa, joka on jalostuksessa yleisesti käytetty valintakriteeri, oli myös merkittäviä kloonien välisiä eroja. Nopeakasvuisilla klooneilla oli kuitenkin pienempi puun tiheys kuin hitaammin kasvavilla, joten nopean kasvun ja korkean tiheyden yhdistäminen hybridihaavalla saattaa olla vaikeaa.

Kloonien väliset erot tehollisessa lämpöarvossa olivat suuruusluokaltaan pieniä (0,45 MJ kg^–1 puussa, 0,93 MJ kg^–1 kuoressa), joten kloonivalinta yksinomaan lämpöarvon perusteella ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta. Puun ja kuoren kosteus ei ole myöskään hyvä valintakriteeri, sillä puun kaadon jälkeen kosteuspitoisuus muuttuu puutavaran varastoinnin aikana.