Korhonen, Kari T.; Tomppo, Erkki; Henttonen, Helena; Ihalainen, Antti; Tonteri, Tiina

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kari T. Korhonen , Erkki Tomppo, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–99

Korhonen K. T., Tomppo E., Henttonen H., Ihalainen A., Tonteri T. Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–99. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 3B artikkeli 6795. https://doi.org/10.14214/ma.6795

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1965–1999 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Tomppo ym. 1998). Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alue muuttui vuonna 1996, kun metsälautakunnat muutettiin metsäkeskuksiksi. Tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen metsäkeskuksen alueen tulokset viidennestä inventoinnista eli vuodesta 1965 lähtien. Hämeen-Uudenmaan alueella ovat puuston keskitilavuus, keskikasvu ja puuston kasvuprosentti maan korkeimpia. Metsä- ja kitumaalla keskitilavuus on 153 m³/ha ja keskikasvu 6,6 m³/ha/v. Kuusen osuus puuvarannosta on niinikään maan korkein 54 %.

Metsien käsittelytapojen muutos nosti puuston kasvua 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin. Poistuman jäätyä entiselle tasolle myös puuvaranto alkoi lisääntyä. Se on noussut 1960-luvun puolen välin 106 milj. m³:sta 146 milj. m³:iin. Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 4,9 milj. m³:sta 6,3 milj. m³:iin. Kahdeksannen inventoinnin jälkeen kasvu ei ole enää noussut, vaan päinvastoin laskenut lievästi. Kuusen kasvu on laskenut ja muiden puulajien kasvut ovat nousseet. Hakkuut ovat 1990-luvulla vilkastuneet, mutta viiden inventointia edeltäneen vuoden poistuma on edelleen näiden vuosien keskikasvua pienempi. Kuusen poistuma on aivan viime vuosina ylittänyt sen kasvun. Uudistuskypsien metsien ala on samalla laskenut ja metsien kehitysluokkajakauma on nyt lähellä suositusten mukaista. Metsien metsänhoidollinen tila ei ole huonontunut edellisestä inventoinnista. Myöskään metsien uudistamisen laiminlyönnit eivät ole lisääntyneet. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n mukaan 0,6 % ja kaikkia metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeitä habitaatteja, avainbiotooppeja, 11 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat metsäsertifioinnin kriteerit ovat pääosin toteutuneet.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien monimuotoisuus; metsäsertifiointi; metsien tila

Tekijät

Korhonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Tomppo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Henttonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Ihalainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
Tonteri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5482

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6795 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10198

Laiho R., Tuominen S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5957

Ihalainen A., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6026

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6025

Siitonen J., Penttilä R. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6487

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217

Korhonen K. T., Heikkinen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1B artikkeli 6174

Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945

Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808

Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5787

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5861

Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2B artikkeli 6612

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4B artikkeli 6454

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6795

Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6148

Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1B artikkeli 6310

Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4B artikkeli 6216

Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3B artikkeli 6727

Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6660

Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6134

Viiri H., Ahola A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6559

Nevalainen S., Matala J. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5977

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6943

Ihalainen A., Mäkelä H. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5834

Ihalainen A., Ahola A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6803