Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Yrjö Niskanen (email)

Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen

Niskanen Y. (2004). Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6220. https://doi.org/10.14214/ma.6220

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäsuunnitelman vaikutusta ensiharvennuspäätökseen. Vaikutus jaettiin viiteen osavaikutukseen; tieto-, aktivointi-, määrä-, kohdistamis- ja ajoitusvaikutus. Tutkimus perustui kuvio- ja metsälötason aineistoon 182 eteläsavolaiselta metsälöltä, joilta selvitettiin metsien käyttö metsäsuunnitelman voimassaoloajalta, kymmenvuotisjaksolta noin vuosina 1990–2000. Kuviotason aineistolle laadittiin ensiharvennusta selittävä logit-malli ja metsälötason aineistoa analysoitiin vertailevilla menetelmillä.

Metsäsuunnitelmalla oli ensiharvennuksia lisäävä aktivointi- ja määrävaikutus, muttei tieto-, kohdistamis- tai ajoitusvaikutuksia. Metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus suunnittelun välialuetieto-jen käytössä todennäköisesti vähensi eroja metsäsuunnitelman omistavien ja suunnitelmaa omistamattomien välillä. Suunnitelman omistavista ja suunnitelmaa omistamattomista noin kolmannes tiesi metsälönsä todellisen ensiharvennustilanteen (ei tietovaikutusta). Suunnitelman omistavista ryhtyi suunnitelmaa omistamattomia suurempi osuus ensiharvennukseen (aktivointivaikutus). Joka seitsemäs metsänomistaja teki kaikki ensiharvennukset. Suunnitelman omistavat olivat tehneet keskimäärin lähes puolet ja suunnitelmaa omistamattomat reilun neljänneksen tarpeesta (määrävaikutus). Ensiharvennus kohdistui yleisesti harvennuksen tarpeessa oleville kuvioille (ei kohdistamisvaikutusta). Metsäsuunnitelman kiireellisyysesitykset eivät vaikuttaneet suunnitelman omistavien töiden ajoitukseen (ei ajoitusvaikutusta), mutta metsäsuunnitelman omistavat harvensivat kiireellisiä kohteita suunnitelmaa omistamattomia todennäköisemmin. Suunnitelmaan sitoutuminen lisäsi ensiharvennuksen todennäköisyyttä. Metsänomistajan ikääntyminen, ulkokuntalaisuus ja metsälön koon kasvu puolestaan alensivat todennäköisyyttä.

Metsäsuunnitelman kehittämisessä tavoitteet tulisi asettaa ainakin metsänomistajan osaamiselle metsäsuunnitelman käytössä ja suunnitelman tavoitelluille vaikutuksille päätöksenteossa. Vaikuttavuus paranisi myös lisäämällä suunnitelman käytön erillistä neuvontaa sekä lisäämällä ammattilaisten aktiivisuutta suunnitelman käytön neuvonnassa tilakäyntien yhteydessä.

Asiasanat
metsäsuunnittelu; ensiharvennus; päätöstuki; yksityismetsänomistajat; logit-malli; vaikuttavuus; metsäpolitiikka

Tekijät
  • Niskanen, ORCID ID:Sähköposti iinuski@pp.inet.fi (email)

Julkaistu 18.9.2014

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6220 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Hänninen H., Kotivuori E. et al. (2021) Metsänomistajat rekisteriaineistojen valossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10577
Kurttila M., Pykäläinen J. et al. (2013) Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6032
Höglund H., Hujala T. et al. (2012) Metsikkökohtaiset käsittelyvaihtoehdot metsänomi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli id 6486
Karppinen H., Ahlberg M. (2008) Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väes.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli id 6420
Kumela H., Koskela T. (2006) Metsänomistajien näkemyksiä luonnonarvokaupan ja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli id 5865
Tikkanen J., Hänninen H. et al. (2005) Sidosryhmäyhteistyö alueellisessa metsäsuunnitte.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5792
Hänninen H., Kurttila M. (2004) Metsänomistajien tiedot luonnon monimuotoisuutta.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6223
Ylikoski P., Niskanen Y. et al. (2004) Sijainnin vaikutus uudistusikäisen metsikön hakk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6221
Niskanen Y. (2004) Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökse.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6220
Isokääntä T., Tikkanen J. (2003) Metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välinen v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6113
Niskanen Y. (2003) Metsäsuunnitelman vaikutus taimikonhoitopäätökse.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 3 artikkeli id 6799
Saksa T., Jokinen M. et al. (1999) Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnite.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli id 6121