Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Lauri Mehtätalo (email)

Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle

Mehtätalo L. (2002). Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6196. https://doi.org/10.14214/ma.6196

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.

Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.

Asiasanat
tukkivähennys; tukkiosuus; logistinen regressio; metsätuhot

Tekijät
  • Mehtätalo, ORCID ID:Sähköposti lauri.mehtatalo@metla.fi (email)

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6196 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kangas A., Mehtätalo L. (2021) Monimuotoisuuskartta kaipaa korjaamista Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10625
Siipilehto J., Mehtätalo L. (2014) Weibull-jakauman parametrin palautus vai ennusta.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli id 6658
Höglund H., Hujala T. et al. (2012) Metsikkökohtaiset käsittelyvaihtoehdot metsänomi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli id 6486
Wallenius T., Laamanen R. et al. (2012) Lentolaserkeilaukseen perustuvan metsän inventoi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6754
Islam M. N., Kurttila M. et al. (2009) Metsävaratietojen virheiden tilatason vaikutuste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5772
Mehtätalo L. (2008) Tilastomatemaattiset menetelmät tutkimuksen työk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli id 6614
Siipilehto J., Sarkkola S. et al. (2007) Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli id 6417
Mehtätalo L., Maltamo M. et al. (2006) Relaskooppikoealan pienimmän puun läpimitan mitt.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 3 artikkeli id 5703
Mehtätalo L. (2005) Pitkittäisaineistosta laaditut pituusmallit kang.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6264
Mehtätalo L. (2002) Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmalli.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6196