Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Lauri Mehtätalo (email)

Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle

Mehtätalo L. Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6196. https://doi.org/10.14214/ma.6196

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.

Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.

Avainsanat
metsätuhot; tukkivähennys; tukkiosuus; logistinen regressio

Tekijä
  • Mehtätalo, Sähköposti lauri.mehtatalo@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5179

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6196 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Larmola T., Tiirola M. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5889 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaunisto S., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6570 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pohjola J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6068 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen M., (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Viherä-Aarnio A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6864 (poista) | Muokkaa kommenttia
Annila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6549 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ollikainen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3 artikkeli 6856 (poista) | Muokkaa kommenttia
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10395 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Bohlin I. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10674 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Lilja S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6962 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvonen O., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6038 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Häggman H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6968 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laakkonen A., Rusanen K. et al. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24003 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6540 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkelä J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6976 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laturi J., Mikkola J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6399 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6928 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset