Jaana Luoranen (email), Heli Viiri

Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja kivennäismaiden välillä: tukkimiehentäin tuhot ja pintakasvillisuuskilpailu selittävät eroja

Luoranen J., Viiri H. (2021). Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja kivennäismaiden välillä: tukkimiehentäin tuhot ja pintakasvillisuuskilpailu selittävät eroja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10629. https://doi.org/10.14214/ma.10629

Tekijät
  • Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki ORCID ID:Sähköposti jaana.luoranen@luke.fi (email)
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere ORCID ID: https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti heli.viiri@upm.com

Vastaanotettu 3.9.2021 Hyväksytty 8.9.2021 Julkaistu 9.9.2021

Katselukerrat 2321

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10629 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article10629

Seloste artikkelista Luoranen J., Viiri H. (2021). Comparison of the planting success and risks of pine weevil damage on mineral soil and drained peatland sites three years after planting. Silva Fennica vol. 55 no. 4 article id 10528. https://doi.org/10.14214/sf.10528.

Vertailututkimuksia istutuksen onnistumisesta ja tukkimiehentäin tuhoista turvemaiden ja kivennäismaiden välillä ei juuri ole. Aiemmin on selvitetty tukkimiehentäin tuhoja vuoden kuluttua istutuksesta. Tukkimiehentäin tuhot jatkuvat kuitenkin useamman vuoden istutuksen jälkeen. Myös pintakasvillisuus taimien ympärille kasvaa vuosi vuodelta päätehakkuun jälkeen. Luotettavampi kuva turvemaiden ja kivennäismaiden istutuksen onnistumisesta ja mahdollisista eroista saadaan kolmantena vuotena istutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää näitä kysymyksiä.

Tutkimusaineistona oli 30 eri puolilla Pirkanmaata, Keski-Suomea ja Etelä-Savoa sijaitsevaa kuusen istutusalaa, jotka oli istutettu vuonna 2009. Turvemaan kohteet olivat kaikki ojitettuja ja niiden turvekerros oli ohut. Taimien elossa olo ja tuhojen syyt selvitettiin kolmannen istutuksen jälkeisen kasvukauden jälkeen.

Tulosten mukaan istutukset olivat onnistuneet 17 % huonommin turvemaan kohteilla (keskimäärin 1379 elävää tainta ha–1) kuin kivennäismailla (1654 tainta ha–1). Turvemaan kohteista 44 %:lla ja kivennäismaan kohteista 79 %:lla elossa olevien taimien määrä oli vähintään 1500 tainta ha–1 (Kuva 1).

1

Kuva 1. Eri taimimääräluokkiin kuuluvien uudistusalojen prosenttiosuudet turvemailla ja kivennäismailla, kun taimien elossa olo määritettiin kolmen vuoden kuluttua istutuksesta.

Sekä turve- että kivennäismailla tiheä pintakasvillisuus taimen ympärillä alensi elossa olevien taimien määrää (Kuva 2). Lisäksi turvemailla turvepintaisissa istutuskohdissa elossa olon todennäköisyys oli alhaisempi kuin kivennäismaapintaiseen kohtaan istutetulla taimella. Koska kyseessä oli ohutturpeisia alueita, oli turvemaillakin 28 % taimista pystytty istuttamaan kivennäismaapintaan. Kivennäismaan kohteilla kivennäismaapintaisiin kohtiin oli istutettu 76 % taimista.

2

Kuva 2. Kuusen taimien ennustettu elossa olon todennäköisyys kolmen vuoden kuluttua istutuksesta ohutturpeisilla turvemailla ja kivennäismailla, kun istutuskohdan laatu oli turvemailla muokkaamaton, muokattu orgaaninen tai muokattu kivennäismaa ja kun taimen ympärillä ei ollut pintakasvillisuuta, pintakasvillisuus oli harvaa tai se oli runsas. Kirjaimet pylväiden yläpuolella kertovat tilastolliset erot (p ≤ 0,05) pintakasvillisuusluokkien välillä istutuskohdan laatuluokan sisällä, ja pylväsryhmien alapuolella olevat kirjaimet kertovat erot istutuskohdan laatuluokkien välillä turvemaalla.

Pintakasvillisuuden kehitys oli ollut nopeampaa turvemailla, joilla 14 % taimista oli runsaan pintakasvillisuuden ympäröimiä, kun kivennäismailla tällaisia taimia oli vain 4 %. Kivennäismailla pintakasvillisuuden todennäköisyys taimen ympärillä oli sitä suurempi, mitä enemmän hakkuusta oli aikaa. Muokkaamattomalla maalla taimet olivat aina pintakasvillisuuden ympäröimiä, ja humuspinnalle istutetuilla pintakasvillisuuden esiintyminen oli yleisempää kuin kivennäismaapinnalla. Myös turvemailla pintakasvillisuutta oli aina taimen ympärillä, kun taimi oli istutettu muokkaamattomaan maahan. Samoin kävi rehevillä kohteilla.

Tukkimiehentäin tuhojen osalta tilastollista eroa kivennäismaiden (18 %:ssa taimista syöntijälkiä) ja turvemaiden (23 %) välille ei saatu. Tukkimiehentäin tuhojen todennäköisyys oli sitä pienempi, mitä enemmän aikaa hakkuusta oli kulunut. Näin kävi sekä turve- että kivennäismailla. Tuhot lisääntyivät myös, kun taimet oli istutettu muokkaamattomaan maahan tai humus-/turvepintaan ja kun taimen ympärillä oli runsas pintakasvillisuus. Tuhojen osalta arviot voivat olla kuitenkin aliarvioita, koska tuhon syy pystyttiin määrittämään vain löydetyille taimille. Jos taimi oli kuollut aiempina vuosina, se usein oli kadonnut ja jäljellä oli vain tyhjä mätäs.

Tulosten perusteella turvemailla istutuksen onnistuminen on heikompaa kuin kivennäismaan uudistusaloilla. Syynä on ennen muuta pintakasvillisuuden nopea kehittyminen. Se itsessään lisää taimikuolleisuutta, mutta myös lisää tukkimiehentäin tuhojen riskiä. Istuttaminen kivennäismaapintaan vähentää sekä pintakasvillisuutta taimen ympärillä että tukkimiehentäin tuhojen riskiä sekä kivennäis- että turvemailla. Ohutturpeisilla kivennäismailla onkin tärkeää saada maanmuokkauksessa taimen ympärille riittävästi kivennäismaata, jos vain mahdollista. Myös heinäntorjuntaan ensimmäisinä istutuksen jälkeisinä vuosina on turvemailla kiinnitettävä kivennäismaitakin enemmän huomiota. Nämä tulokset koskevat vain ohutturpeisia soita, eikä näitä tuloksia voi yleistää paksuturpeisille kohteille.

Kirjallisuutta

Luoranen J, Viiri H (2012) Soil preparation reduces pine weevil (Hylobius abietis L.) damage on both peatland and mineral soil sites one year after planting. Silva Fenn 46: 151–161. https://doi.org/10.14214/sf.71.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Melin M., Ylioja T. et al. (2022) Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varasto.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 numero 0 artikkeli id 10692
Luoranen J., Viiri H. (2021) Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja k.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10629
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Kirjanpainajatuhot, suojelualueet ja aluevarauks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10522
Viiri H. (2020) Parantaako vai heikentääkö metsänhoito metsien k.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10505
Kniivilä M., Hantula J. et al. (2020) Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10366
Melin M., Viiri H. et al. (2020) Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10311
Viiri H., Viitanen J. et al. (2019) Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 numero 0 artikkeli id 10200
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2013) Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli id 6025
Luoranen J., Viiri H. (2012) Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin syöntirisk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6752
Viiri H., Ahola A. et al. (2011) Kesän 2010 myrskytuhot ja niistä seuraava hyönte.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli id 6559
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2010) Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineist.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943
Viiri H. (2007) Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli id 6704
Viiri H. (2004) Rauduskoivu ja kenttäkerroksen kasvit tukkimiehe.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli id 6224
Viiri H., Kytö M. (2001) Tukkimiehentäituhot ja niiden torjunta Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6502