Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Antti Ihalainen (email), Helena Mäkelä

Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004–2007

Ihalainen A., Mäkelä H. (2009). Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004–2007. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5834. https://doi.org/10.14214/ma.5834

Tiivistelmä

Lahopuusto on merkittävä rakennepiirre metsäluonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) mittaukset kuolleen puuston määrästä ja laadusta liitettiin vuonna 1996 yhdeksännen inventointikierroksen (VMI9) alkaessa. VMI10:ssä (2004–08) mittauksia jatkettiin vastaavalla menetelmällä tavoitteena seurata lahopuustossa tapahtuvia muutoksia. Tässä julkaisussa esitetään VMI10:n vuosien 2004–07 mittauksiin perustuvat lahopuutulokset Etelä- ja Pohjois-Suomen alueille ja verrataan niitä edellisen inventoinnin tuloksiin.

Metsä- ja kitumaalla yli 10 cm järeää kuollutta runkopuuta on koko maassa keskimäärin 5,4 m3/ha ja yhteensä 123 miljoonaa m3. Pohjois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin enemmän (7,6 m3/ha) kuin Etelä-Suomessa (3,2 m3/ha). Suurin osa kuolleesta puustosta, noin 70 %, on maassa olevaa, eriasteisesti lahonnutta puuta. Etelä-Suomessa lehtipuuston osuus kuolleesta puustosta on 22 % ja Pohjois-Suomessa 12 %. VMI9:n tuloksiin verrattuna sekä kuolleen pysty- että maapuuston määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt. Myös Pohjois-Suomessa kuolleen pystypuuston määrä on lisääntynyt, mutta maapuustoa on löytynyt vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa.

Puuntuotannossa olevissa metsissä lahopuustoa on selvästi vähemmän (metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,7 m3/ha) kuin suojelluissa metsissä (12,7 m3/ha). Lahopuuston määrä vaihtelee kasvupaikoittain ja puuston kehitysvaiheittain. Kitumaalla etenkin kuollutta maapuuta on huomattavasti vähemmän kuin metsämaalla. Myös soilla kuolleen puuston määrä on pienempi kuin kankailla, etenkin Pohjois-Suomessa. Puuntuotannon metsämaalla kuollutta puuta on eniten uudistuskypsissä metsissä (11,9 m3/ha). Myös uudistusaloilla on enemmän lahopuuta kuin taimikoissa ja kasvatusmetsissä.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; kuolleen puuston määrä; lahopuusto

Tekijät
  • Ihalainen, Sähköposti helena.makela@metla.fi (sähköposti)
  • Mäkelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 30.3.2009

Katselukerrat 2147

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5834 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 3 artikkeli 6025
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808
Tomppo E., Katila M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4B artikkeli 6453
Ahonen O.-P., Mäkelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 3 artikkeli 6662
Nuutinen T., Hanski I. K. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5910
Ihalainen A., Mäkelä H. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5834