Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mervi Talvitie (email)

Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle

Talvitie M. Männyn pohjapinta-alan kasvumallien kalibrointi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli 6257. https://doi.org/10.14214/ma.6257

Tiivistelmä

Kasvumallien tarkoituksena on kuvata yksittäisen puun tai suuremman puujoukon kehitystä. Niiden käyttökelpoisuus riippuu suurelta osin siitä, miten luotettavasti puuston rakenne ja dynamiikka on saatu kuvattua. MOTTI-simulaattorissa käytettävät kasvumallit tuottavat harhattomia kasvun ennusteita valtakunnan tasolla, mutta pienemmillä, esim. metsäkeskusten alueilla, ennusteet voivat olla harhaisia. Tällaisillekin alueille olisi tärkeää saada kasvunarviot harhattomiksi metsävarojen kehityksen paikallista tilastointia ja puutaselaskelmia ajatellen.

Tässä tutkimuksessa kalibroitiin MOTTI-simulaattorissa käytettävät männyn kivennäis- ja turve maiden pohjapinta-alan kasvumallit Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle, ja vertailtiin neljän eritasoisen kalibrointimallin vaikutusta kasvun ennusteeseen. Kalibrointimalleja olivat 1) vakiokalibrointi, 2) metsikkökalibrointi, 3) puukalibrointi ja 4) ikäkalibrointi, jotka estimoitiin sekamalleilla.

Kivennäismailla vakiokalibrointi korjasi pohjapinta-alan kasvun ennustetta noin 23 % pienemmäksi ja turvemailla 17 % suuremmaksi valtakunnallisten kasvumallien ennusteisiin verrattuna. Puustotunnusmuuttujia sisältävät mallit (mallit 3 ja 4) olivat tilastollisesti parhaita, mutta laadinta-aineistosta johtuen niiden soveltuvuus kalibrointimalliksi oli kyseenalainen. Metsikkötunnusmallin jäännöshajonta oli suurempi kuin puustotunnuksia sisältävien mallien, mutta kalibrointimalliksi se soveltui hyvin, sillä selittävät muuttujat olivat tunnuksia, jotka eivät muuttaneet alkuperäisen kasvumallin sisäistä dynamiikkaa.

Avainsanat
kasvumalli; kalibrointi; MOTTI-simulaattori; sekamalli

Tekijä
  • Talvitie, Sähköposti mervi.talvitie@helsinki.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 6870

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6257 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Schatz U., Heräjärvi H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6624 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saarilahti M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6235 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mattila U., Korhonen K. T. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 1 artikkeli 6781 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., Huuskonen S. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10504 (poista) | Muokkaa kommenttia
Varhimo A., Penttilä T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6200 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heräjärvi H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6172 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kankaanhuhta V., Väkevä J. et al. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6241 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpela I., Ørka H. O. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5918 (poista) | Muokkaa kommenttia
Talvitie M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6257 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset