Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Ylimartimo (email), Jani Heikkilä

Taimikonhoitotöiden koneellistamiskelpoisuus

Ylimartimo M., Heikkilä J. (2003). Taimikonhoitotöiden koneellistamiskelpoisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6109. https://doi.org/10.14214/ma.6109

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan taimikonhoitotöiden teknisiä ja taloudellisia koneellistamismahdollisuuksia valtakunnan metsien 9. inventoinnissa (VMI9) käsiteltäviksi ehdotetuilla taimikonhoitokohteilla. Aineistona oli yhdeksän metsäkeskuksen toimialueilta kerätyt VMI:n koealatiedot.

Teknisesti koneellistettavissa olevien taimikonhoitotöiden määrä laskettiin vähentämällä inventointia seuraavalla 10-vuotiskaudella hoidettavaksi ehdotettujen taimikoiden kokonaispinta-alasta luontaisesti tai kylväen perustetut taimikot ja sellaiset taimikot, joiden veroluokkaa oli alennettu kivisyyden vuoksi. Teknisesti koneellistettavissa olevien taimikonhoitotöiden määrä oli 991 700 ha (68 % kaikista esitetyistä taimikonhoitotöistä). Koneellistamiskelpoisten töiden osuus oli metsäkeskuksittain 45–80 % ehdotettujen töiden pinta-alasta. Kohteista 71 % oli varttuneita taimikoita, joiden pituus ylittää 1,3 m.

Teknisesti ja taloudellisesti koneellistettavissa olevien taimikonhoitotöiden pinta-ala laskettiin vähentämällä seuraavalla 5-vuotiskaudella hoidettavaksi ehdotettujen, teknisesti koneellistettavissa olevien taimikonhoitotöiden pinta-alasta ne taimikot, joissa raivaussahatyö on konetyötä halvempaa. Teknisesti ja taloudellisesti koneellistettavissa olevien taimikonhoitotöiden pinta-ala oli nykyistä konetekniikkaa käytettäessä 61 000 ha, mikä on 10 % inventointia seuraavalla 5-vuotiskaudella hoidon tarpeessa olevien taimikoiden pinta-alasta. Teknisesti ja taloudellisesti koneellistettavissa olevien töiden pinta-alasta 57 300 ha (94 %) oli varttuneiden taimikoiden hoitoa. Pääasiallisena syynä teknisesti ja taloudellisesti koneellistettavan taimikonhoitotyön vähäiseen määrään oli taimikoiden pieni tiheys, minkä vuoksi koneellinen menetelmä ei olisi ollut kilpailukykyinen verrattuna raivaussahalla tehtävän taimikonhoitoon.

Asiasanat
taimikonhoito; koneellistaminen; VMI

Tekijät
  • Ylimartimo, ORCID ID:Sähköposti jani.heikkila@metla.fi (email)
  • Heikkilä, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6109 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli id 6217
Ylimartimo M., Heikkilä J. (2003) Taimikonhoitotöiden koneellistamiskelpoisuus Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6109
Ylimartimo M., Harstela P. et al. (2001) Ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuus ojitetui.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 2 artikkeli id 6500
Tamminen P. (1999) Maaperätunnusten maastoarvioinnin tarkkuus Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli id 6848
Rouvinen S., Varjo J. et al. (1999) GPS-paikannuksen tarkkuus metsässä Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6439